Arkipäivän iloja...

...ovat pienet asiat, jotka hymyilyttävät. Tässä tavaratalon ikkuna, jossa oli hääteema. Paljaan hehkulampun päälle oli ripustettu kuoharilaseja. Se kimmelsi kuin kristallikruunu.

Huomasin tänään Bart-metrossa nerokkaan mainoskampanjan. Tunnelin seinään oli rakennettu pitkä mainostaulu, jossa oli sarja kuvia. Kun sen ohi meni vauhdilla metrolla, ruudut muuttuivat animaatioksi. Nerokasta! Animaatio oli simppeli, mutta yllättävän hyvin pystyi lukemaan sloganin ja logonkin. 'More color into your life - Toshiba'.

Yksi joka aamu naurattavista jutuista on työmatkan varrella oleva suttuinen neonvalokyltti, joka mainostaa kultahampaidenlaittoa. More bling for your dough. Empätiijä, jos suuhuni asennuttaisin jotain, en tekisi sitä thaihierontapaikan näköisessä paikassa...

Lauran kans!

Lapa tuli työmatkalle. Tulos? Viidet kengät ja satasella koruja. Ja tänään mani-pedit ja nyt dinerissa milkshake. Ou jee.

Obama, Obama, näytä sarves, onhan huomenna pouta?

Katselin eilen täällä telkkarista suorana Obaman valanvannomisseremonian. Joku kysyi, että onko Suomessa vastaavaa seremoniaa. Luulisin, että Taiski on jonkinlaisen valan vannonut, mutta ei ole kyllä muistikuvaa tapahtumasta, jossa olisi kuoro laulamassa Aretha Franklinin kanssa, jättiskriinejä, tuhansia ihmisiä kiljumassa kuin rockkonsertissa ja huumoria mukana puheissa.

Se oli meinaan viihdyttävä poliittinen tilaisuus.

Kaikenkaikkiaan Obama on saanut melkein Messiaan roolin, oletetaan, että kaikki muuttuu nyt paremmaksi. No, onneksi puheessaan kyseinen heppu totesi, että kaikkien on nyt käärittävä hihat ja ryhdyttävä hommiin Amerikan mahdin uudelleenrakentamiseksi.

Lamankauhistelun sijaan nyt on kaikilla positiivinen fiilis. Mainoksissakin jauhetaan nyt uutta alkua, yhteisön voimaa ja parempaa tulevaisuutta. Starbuksista saa ilmaisen kahvin jos menee viideksi tunniksi tekemään jotain yleishyödyllistä. Kiva mainos ja kiva biisi.

Seliseli...

Selityksiä, miksi on ollut kiire, enkä ole ehtinyt päivittää:

• BAWT (Bay Area Wilderness Training) muutti 17. päivä Oaklandiin. On pitänyt pakata, maalata seiniä, laittaa kokolattiamattoa (teräviä mattopuukkoja ja powertoolseja, jes!), kantaa laatikoita, purkaa laatikoita, koota pöytiä... ja kaiken tämän lisäksi tehdä normin päivän jälkeen esitettä kyseiselle lafkalle. 30 tuntia viikossa oli alkuperäinen sopimus. Oon tehnyt ainakin tuplat.
  
• Olen yhä mukana kodittomien tukikeskukselle tehtävässä brändäys-, nimenmuutos-, websivustonuudistus- ja printtimateriaaliprojektissa, joka (onneksi) junnaa nyt paikallaan, koska ei olisi aikaa siihen muutenkaan.
  
• Sain myös ihan palkallisen työprojektin. Suunnittelen websivuston firmalle, joka ostaa huonokuntoisia taloja, remppaa, ja myy edelleen.
  

Joten siksi ei ole ollut aikaa. Hyvä kun kerkee nukkumaan.

Tämän lisäksi on vielä paineet olla kodinhengetär-kotirouva ja hyvä ystävä. Onneksi tunnen täkäläiset ihmiset jo niin hyvin, että niille kehtaa sanoa ei. Tai "ei, en nyt ehdi auttamaan sinua mainospostikorttien tai leffajulisteen suunnittelussa, mutta muutaman viikon päästä ehkä."

Onneksi on toi kännykkä, josta olen blogannut nyt muutamaan otteeseen.

Asia SF

Täällä taas. Nättejä tyttöjä, melkein unohtaa, että ne on poikia!

Asia SF on siis ravintola, jossa tarjoilijattaret on "modernin esteettisen kirurgian mestariteoksia". Ruoka on hyvää, aasialaisvaikutteista fuusiota, ja tunnelma aina katossa. Pöytä pitää varata runsaasti etukäteen. Tytöt esittää baaritiskillä kuuluisia hittejä huulisynkalla, ikävä kyllä ei Paula Koivuniemee...

Ja niillä on kadehdittavan hyvät kropat. Ja söpöjä vaatteita ja kenkiä kans.

Uusi olkkari

Viherkasvi yhä elossa, joulukoristeet yhä pystyssä. Ja lauantain löytö, vanha matka-arkku, uutena sohvapöytänä. Pelastusarmeijasta. Sieltä tarttui mukaan myös satasen kahvinkeitin - $7 hintalapulla! Ei paha.

Macworld!

Viimeinen vuosi kun Apple on mukana. Pitihän se tulla tsekkimään. Nörtti kun olen. Selailin kirjoja, katselin mitä uutta on ohjelmistorintamalla ja nyt katselen iphone-applikaatioita.
Saapa nähdä, onko ensi vuonna Macworldia, kun Adobe ja Apple jäävät pois. Ja on lama. Ja silleen.

Uusi vuosi, vanhat kujeet.

Otimme vuoden vastaan tuossa lähellä asuvien ystävien luona. Oli sumuista, joten ilotulitukset oli taasen vähän vaisut. Se oli ensimmäinen sumuinen päivä viikkoihin, ja tietysti just sitten uutenavuotena... noooh. Sitä sattuu.

Ainakaan ei ollut -25 astetta pakkasta ja tunnin taksijonoa, joten siinä mielessä oli erilaista!

Tätä kirjoitellessani odotan putkimiehiä tuleviksi. Meillä ei ole oikein ollut nyt säkää lämmityslaitteiden kanssa. Joku ehkä muistaa, kuinka kesällä meillä kävi PG&E:n mies, joka ilmoitti, että makkarin alapuolella oli vuotavia putkia. Setä laittoi vähän tiivisteliimaa ja kaik oli kunnossa. No, kaasunhaju teki comebackin, ja kutsuimme uudelleen huoltomiehen. Tällä kertaa tuomio oli vähän eri: vuotoja oli niin paljon ja putkisysteemi tuomittiin niin karmeaksi viritelmäksi (se koostui erikokoisista palasista ja liitoksista ja näytti huonolta Pipemania-pelin kentältä), saimme punaisen SAFETY HAZARD-lapun ja kaasuntoimituksemme laitettiin kiinni.

Ja sit tietty kesti päivän, ennenkuin saatiin vuokraemo kiinni. Ja sillä kesti päivän hankkia putkimies. Luottomies, Stan, joka on hoidellut putkisto-ongelmat 20 vuotta Carolille, ei vastannut lainkaan puhelimeen. Piti etsiä uusi mies.

Uudet putkimiehet tuli, ja tuomio oli edelleen tiukka: kellarin putket piti vaihtaa, ja paineella testata, vuotaako muualta. Lisäksi termostaatti piti vaihtaa. Vuotoja löytyi lauantain aikana neljä, ja työ venyi sunnuntain puolelle.

Keittiön alla on ollut iso vuoto, samoin takapihalla vedenlämmittimen kohdalla.

Toivottavasti tänään saataisiin kaikki kohdilleen. Alkaa kyllästyttää olla ilman kaasulämmitintä, onneksi on pöhistimet. Ennenkuin huoltomiehet tuli, olimme myös ilman lämmintä vettä ja hellaa. Uudeksi vuodeksi pesin hiukset lämmittämällä mikrossa muovimukeissa vettä, jota laitoin ämpäriin, ja sekoitin kylmästä vedestä saunatyyliin ämpärillisen pesuvettä, jota lapioin mukilla päähän kylpyammeessa. Kylmää vettä tuli suihkusta, mutta se oli todella kylmää.

Vähemmän ikävä lieveilmiö on ollut se, kun ei ole voinut valmistaa ruokaa hellalla, joten ollaan syöty aikas paljon ulkona. Ja nuudeleita ja pitsaa mikrosta.

Mutta onneksi tulee nyt korjattua kunnolla.
En ole turhaan ollut paniikissa kaasunhajusta kotona. Olin oikeassa.