Meidän paluumuutto euroalueelle viivästyy hieman alkuperäisestä suunnitelmasta. Lopulta kyse oli puhtaasti rahasta: työtarjouksia sateli niskaan täällä, Euroopasta ei kuulunut kuin hiljaisuutta ja yksi "ei".
Ja sitten tuli Se Työtarjous. Se, joka täyttää kaikki Samin toiveet. Palkka on kohdillaan, työkaverit huippuja tyyppejä, ja työ juuri sitä, mitä halusikin urallaan seuraavaksi tehdä. Lisäksi plussaa on se, että työpaikka ja Samin projekti on määräaikainen komennus.
Eli me siis tullaan vielä Eurooppaan. Toistan: suunnitelmaa Alankomaista ei ole kuopattu! Se vaan siirtyy hiukan kauemmaksi tulevaisuuteen.
Uusi työ alkaa maanantaina. Se on San Franciscon keskustassa.
Sitten seuraaviin jännittäviin uutisiin:
meidän ei ole järkeä olla enää vuokralaisia. Joten nyt green cardit kourassa on turvallisempi olo mennä pankin juttusille.
Tässä suunnitelma:
Ostosuunnitelmissa on talo Berkeleystä, Oaklandista, Alamedasta tai Albanysta, jotka ovat kaupunkeja tuossa meidän lahden itäpuolella. Siellä, missä käyn sitä mun lehteä taittamassa. Sieltä kulkee metro keskustaan töihin reilussa puolessa tunnissa.
Kämppä tulee olemaan TALO. Sellainen soma piparkakkutalo, joita täällä riittää. Remonttikärpänen kun on purrut meitä molempia, etsitään fixer-upperia.
Sen lisäksi aikeena on, että siinä talossa olisi pihan perällä tai kellarissa vuokra-asunto, jonka tulot auttaa lainanlyhennyksessä. Berkeleyssä varsinkin on vuokra-asunnoista kysyntää – opiskelijoita on yliopistolla paljon, ja huoneesta solussakin saa maksaa pitkän pennin. Joten kellariloukostakin voi pyytää tonnin pintaan vuokraa. Autotalleja muunnetaan asunnoiksi, tai sitten voi hommata sellaisen pakettitalomökin, joka tulee kokonaisena rekalla takapihalle, kuin leikkimökki, mutta mukana on kalusteet ja vessanpöntöt ja kaikki!
Suunnitelmia on myös netti väärällään, jos haluaa rakentaa itse. Tai voi tilata puolivalmiin, jossa tulee mukana DVD tai viikonloppukurssi, joka neuvoo rakentamisessa. Kaikenlaista sitä!
 |
| Tumbleweedhouses pakettitaloyksiö |
http://www.tumbleweedhouses.com/
Omassa kodissa pitäisi olla:
- tilava olkkari
- ei liian pieni keittiö
- makuuhuone
- mielellään sekä vessa että kylpyhuone
- ekstrahuone (tai pari) mun toimistolle, vierastilalle ja nurkkaus Samin musahommille (tosin kannatan, mitä kaverimme Fabian teki, ja rakensi musastudion autotalliin täydellä äänieristyksellä!)
- Aurinkoinen piha, joka ei ole ihan ihan piskuinen, että sinne mahtuu kasvimaa
- Alueella, jossa on kävely- tai pyöräilyetäisyydellä ruokakauppa ja muita palveluita
Ollaan aika avoimia talon tyylin suhteen, mutta mielellään jokin viehättävä mökki, esimerkiksi:
Craftsman, 1900-luvun alun tyyliä
Spanish-style, eli mun mielestä "länkkäritalo" aavikolla
Tudor / storybook englantilais-saksalaistyylinen mökki,
näissä on monesti kauniita ikkunoita ja joskus tornejakin. 1920 - 1930.
näissä on monesti kauniita ikkunoita ja joskus tornejakin. 1920 - 1930.
Viktoriaaninen / Edwardiaaninen, koristeellisia pikkukartanoita 1800- ja 1900-luvuilta.
Viktoriaaniselta ajalta tämä on, luullakseni Queen Anne style.
Ja sitten niitä muita....
Ja sitten kun tulee aika lähteä, nyt remontoidun talon voi joko myydä voitolla, tai todennäköisemmin, jatkaa sen pitämistä vuokralla. Sen meidän asunnon vuokra kattaisi koko lainanlyhennyksen, ja jäisi vesi- ja sähkölaskujen ja muiden kulujen jälkeenkin vielä hiukan voitolle, ja sitten olisi se kellari-takapiha-asunto, joka tuottaisi sitten pelkkää voittoa.
Ja jos kaikki menee muuten suunnitelman mukaan uudessa työpaikassa, täältä muuttaessa olisi sitten rahaa ostaa seuraava kotitalo, missä se sitten lieneekin!
Niin ja säästin parhaan viimeiseksi:
Talon takapihalle tulisi sitten myös tällainen!
 |
| http://www.bobsplans.com/ |
Sami on nyt vihdoin – vuosien väsytystaistelun jälkeen – luvannut, että saan koiran!
Tosin eka pitää ostaa talo, ja saada isoimmat rempat alta pois. Mutta sitten!
Ehdotuksia meille sopivasta koirasta?
Mää en halua liian isoa koiraa (siis saksanpaimenkoiran kokoista). Sami ei halua liian pientä tai räkyttävää koiraa (chihuahuan kokoista).
Terrierit ja mäyräkoirat lienee meille liian voimakastahtoisia. Bulldogeilla on vatsavaivoja ja ne on liiankin lölleröitä. Ehkä seurakoiraosastosta löytyy meille sopivin. Jennyn mopsi on kyllä vienyt mun sydämen, samoin ameriikan-Jennyn vehnäterrieri. Ja kaikki muutkin koirut, keitä ollaan vahdittu.
Ehdotuksia otetaan vastaan!
No comments:
Post a Comment