Radiohiljaisuus...

...alkaa tästä. Ajamme Renosta kohti Gerlachia, josta sitten matka jatkuu keskelle ei mitään Black Rock Cityn kokeelliseen ei-kaupalliseen yhteisöön. Viikon päästä sitten raportti!

Hotla! Rekkastoppi ja kasino!

Mahtavuutta. Huomenna sitten jatka matkuu. Pitstop!

Oli sitä roinaa...

Harmi, että tuli noin pimee video. Lauatai-aamu pakattiin, ja nyt on nokka kohti Nevadaa. Renossa yksi yö, sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Playalle, eli sinne aavikolle.

Seuraavan viikon osoitteemme on Black Rock City!

Matkalla Renoon.

Yli vuorten, halki laaksojen taittuu matkamme tää. Pakujen ja rekkojen perässä tutun Burning Man symbolin mä nään!

Renon kasinojen valot

Siis loistakoon Renon kasinoin valot - tai valaiskoon yötä New Yorkin talot - mä suljen silmäni ja nukahdan!

Matkalla Renoon.

Yli vuorten, halki laaksojen taittuu matkamme tää. Pakujen ja rekkojen perässä tutun Burning Man symbolin mä nään!

Matkalla Renoon.

Yli vuorten, halki laaksojen taittuu matkamme tää. Pakujen ja rekkojen perässä tutun Burning Man symbolin mä nään!

Oli sitä roinaa...

Harmi, että tuli noin pimee video. Lauatai-aamu pakattiin, ja nyt on nokka kohti Nevadaa. Renossa yksi yö, sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Playalle, eli sinne aavikolle.

Seuraavan viikon osoitteemme on Black Rock City!

Oli sitä roinaa...

Harmi, että tuli noin pimee video. Lauatai-aamu pakattiin, ja nyt on nokka kohti Nevadaa. Renossa yksi yö, sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Playalle, eli sinne aavikolle.

Seuraavan viikon osoitteemme on Black Rock City!

Vapise Ingallsin Laura!

Ehkä jotkut teistä tietävätkin – heikkouteni ovat aina olleet pukudraamat. Lapsena rakensin koirankarvoista käsinukeille muhkeat madame Pompadour-hiukset, jossain vaiheessa luin, kuinka pajunoksista voisi taivutella oikean krinoliinin. Vanhojentanssipuvussani haettiin inspiraatiota Marie Antoinettesta.

No, aikuisena sitä sitten voi leikkiä. Ainakin jos on menossa Burning Maniin. Haaveissani on aina ollut omistaa Jane Austen -tyyppinen hattu, jotain mitä Ms. Elizabeth Bennett voisi pitää.

Ta-daaaah!

Hattu on kirpparilta, kaks dollaria.

Nauhat olin säästänyt joistain pakkauksista. Ruusut riistin kuivakukka-asetelmasta, muutaman dollarin kirppariostos sekin. Spraymaalasin ruusuja valkoisella spraypohjamaalilla jota oli jäänyt huonekaluprojektista, ja niistä tuli vanhanaikaisemman näköisiä, kun vaaleanpunainen kuultaa läpi.

Hatun etureuna oli jo päärmätty, päärmäsin itse takareunan. Leikkasin takaosasta viipaleen pois netistä löydettyjen ohjeiden mukaan. Ja lipan sai kaarelle silitysraudalla.

Takana liehuu rusetteja.

Vapise, Elisabeth Bennet!
Vai onko tämä sittenkin enemmän viktoriaaninen kuin regency? Joku pukuhistoriaa paremmin tunteva voisi sanoakin. Jotain sinne suuntaan kuitenkin, 1800-jotakin.

Matkalla haastatteluun.

Iik. Ihastuttava kahden bussin kombo tämä matka, matka-aika tunti 10 min. Pyörällä olisi jo perillä.

Paikka on Presidiossa, se on ilmastonmuutosta vastaan toimiva yritys. Äitiysloman sijaisuus kyseessä. Puhelinhaastis meni ilmeisesti ihan hyvin, saas nähä miten täs käy.

Ajatuksena olisi yrittää pitää freelancerasiakkaat tyytyväisinä tekemällä hommia iltaisinkin, tää työ olis 30 tunnista viikossa täysipäiväiseen, palkka tuntien mukaan.

Iltapäivällä toinen haastattelu, sinfoniaorkesterille.

Mies palaa.

Burning Man siis.
Koska on vähän hoppu, lainaan JP:n blogia.

http://www.inthemission.me/?p=844

Meidän olohuone ja dining room on täynnä. Siellä on kaljaa, sohva, telttoja, vaatteita, kaljaa, vettä, pussiruokaa, vessapaperia, aurinkorasvaa, kaljaa, kolme polkupyörää, viskiä, appelsiinimehua ja kuohuviiniä, pahvilaatikoita, lyhtyjä, pattereita, kaljaa, energiajuomaa, kenkiä, työkaluja, askarteluvälineitä, kylmälaukkuja, kaljaa, kaljaa ja kaljaa.

http://www.inthemission.me/?p=840

JP:n pyörästä tuli hopianuoli. Mun pyörästä ei oo vielä tullut mitään.

http://www.inthemission.me/?p=836
laitettiin sohvaan ruusuja ja pitsiä. Samalla muovipitsitablettisabluunalla JP laittoi kenkänsä kuosiin.


Pitäisi kuvata vielä omiakin juttuja. Olen askarrellut muunmuassa Jane Austen-hatun. Oih, Mr. Darcykin tykkäisi.

Keinästen arki-illan dialogia

Kato, mitä mää ostin. Vaan $8! Pakko kokeilla. 
O ou. Saaks mä tulla katteleen ja kauhisteleen siihen viereen?

*Manuaalin lukua*

Pitäiskö katsoo Youtubesta joku video, että miten se tehdään?
Eeeeeeih, kokeillaan vaan eka, ja katotaan, mitä tulee.

Pitäsköhän munkin? Jos mä katon, millanen susta tulee eka?

*surrrrrrrrrrrr*

Ehhhehhe! Kiva kasarilook, takatukkaa ja päältä kalju...
Nyt sää näytät kyl vähän aasialaiselta vanhalta mieheltä...
...tai keskiaikaiselta munkilta.

Kauheee! Nyt oot kyl ihan ku joku 1500-luvun nainen, joka ois syytettynä noituudesta tai jostain..ku ne leikkas aina niiden tukat sellasilla lampaankeritsimillä leffoissa. Tai no oikeestaan, toi alkaa olla aika lähellä keskitysleiritukkaa.

*naurua vedet silmissä*

Kemoterapiapotilas.
Tai Rogaine-mainosmies!


*naurua vedet silmissä, melkeen itkua*

*Kone sanoo: Gnäääääääääääägh.* 

Hajosko se kone? Mieti, jos joudut tollasena meneen töihin, eihän sulla vaan oo palavereja loppuviikosta? Hattu päähän, Keinänen!

 *kauhistelunsekaista naurua*

Haha, hauskat raidat!
Joo, nää on tällaset gettoraidat.

Täytyy leikata noi ylimääräiset tupsut pois. Ota lasit pois, korvien takana on vielä pitkiä karvoja. Saaks mä sheivaa noi niskapulsarit pois? Kai pulsarit jää?

*Nips nips nips*

*nauruhysteriaa ja poistuminen tilasta*

*hetken päästä takas*

Oho. Onpa se kiiltävä.

Oudon tuntunen.

No on se parempi kuin äskön. Hei, sun pää on paljon paremman muotoinen kuin aattelin. Toihan oikeestaan näyttää hyvältä.

Onpa sulla pieni pää.


Ihmeellinen olo, tarttuu pyyhe päähän kiinni.
Ja vähän säpsähtää, kun katsoo peiliin.

Muista sitten laittaa aurinkorasvaa.

Hei, leikataaks mutkin?
Siis silleen vähän vaan?


*surrrrrrr, nips nips nips*

 *paljon ohjeistamista, kuinka parturissa sen tekevät*

Leikkaa silleen pystysuorassa pidellen niitä saksia, silleen viiltäen. Ja sit tota shelflinea pitää vähän pehmentää.... 


Ehkä ois parempi, että menisit ihan ammattilaiselle....

Ei ei, ihan hyvä siitä tulee! Jatka vaan!

Hei, tää oikeesti on ihan hyvä! Miljoona kertaa parempi kuin äskön, ja nyt ei tarvi miettiä, missä välissä kerkeis huomenna kampaajalle.

*tyytyväistä peilailua, imurointi ja suihku*

Costcossa, todellisessa laatikkokaupassa, ostoksilla.

Burning Mania varten käytiin ostamassa kaljaa ja muuta. Tämä kuitusuklaamyslipatukka nauratti nimellään.

Itäisellä puolella lahtea – auringon puolella.

Käytiin viikonlopulla ihmettelemässä Alamedan saarta itäpuolella lahtea. Siellä oli hirmuisen sievää.

Saarella on paljon erilaisia taloja, 70-lukuisista "Las Palmas" hotelleista tällaisiin pienenpieniin mökkeihin. Arvatkaa paljonko halvempi tämäntyyppinen mökki, omalla pesukoneella ja kuivurilla ja takapihalla sitruunapuineen olisi meidän tänhetkistä asuntoa? Tonnin. Kuussa. Ja se on TALO.

Jonne saisi koiran ja auton ja pelargoniat pihaan.

Se on varma: meistä on tulossa vanhoja, kun maailman ihanimmalta kuulostaa ajatus aamukahvista talon kuistilla keinussa.

Tontti. Hassun sisävesistön rannalla, se on joku vanha kanaali, joka on jäänyt umpeen.

Bussimatka San Franciscoon 20min-40min. Lautallakin pääsee. Huomattakoon, että meiltä kotoa keskustaan on metrolla myös 20 min.

Ja siellä olisi helppoa pyöräillä. Ja siellä olisi ihan kaikki, mitä ihminen tarttee, ja loput voi sitten nauttia kaupungissa.

Viime viikonloppuna eksyttiin sinne puolivahingossa, ja todettiin kauniiksi. Tänä viikonloppuna fiilisteltiin kaupunkia jalan. Lueskelin mun uudella puhelimella Craigslistiltä vuokrailmoituksia ja käyskenneltiin pitkin rauhallisia teitä. Aurinko paistoi, linnut lauloi, ihmisillä hyvä olla.

Oiskohan Alameda Bay Arean Lauttasaari?

Meidän toivelista asunnolta:

• Makkari, olkkari, keittiö ja erillinen huone, josta saa työtilan. Olkoon se sitten toinen makuuhuone tai täkäläisittäin "bonushuone", jos siinä ei ole ikkunaa (eikä täten luokiteltavissa makuuhuoneeksi).
• Piha tai parveke
• Tiskikone, pesukone oltava samassa rakennuksessa. 
• "Viehättävä", mun tapauksessa se tarkoittaa vanhaa taloa
• Ruokakauppa järkevällä etäisyydellä, 6-10 korttelia enintään
• Bussiyhteyksien, metron tai lautan lähellä
• Mahdollisuus lemmikkeihin, mahdollisuus autoon (täytyyhän sitä ihmisen haaveilla).

Nyt kun on katsellut ilmoituksia, on jumittanut päähän ajatus siitä, kuinka siistiä olisi oma mökki. Jossa ei tarvitsisi kuunnella yläkerran naapurin lapsen juoksentelua puukengissä kun yrität keskittyä töihin. Ei tarvitsisi miettiä, voiko pestä tiskiä tai pyykkiä tai imuroida tiettyyn kellonaikaan. Ei tarvitsisi neuvotella kenenkään kanssa, jos haluaa kutsua ihmisiä kylään.

Tietty sit sitä olisi aika yksin. Joskus yksin iltaisin alkaa säikkyä kaikenlaista pientä risahdusta, jotka meillä voi laittaa yökyöpelien yläkerran naapurien piikkiin. Ehkä siksi(kin) koira olisi huippu? Tai minipossu?

Mikä ois sit kaikista ässintä?

Craftsman style bungalow on mun haaveissa ollut jonkin aikaa. Se on siis tän näkönen, noin 1910-1920 rakennettu talo. Pienenpieniä mökkejä.
http://www.flickr.com/photos/rezlab/1400310472/sizes/z/in/pool-95238041@N00/

ja paremman kuvan puutteessa, tosi somia stuccotaloja, meksikolaiseen tyyliin, valkoisia, ja sit punaiset kattotiilet.

http://www.greensborodailyphoto.com/2009/07/stucco-house-on-walker-avenue.html

Ja sitten on tietty viktoriaanisia.
http://www.rumford.com/images/AlamedaVictorian.jpg

Tässä jonkun blogi, johon on kerännyt suosikkejaan saarelta:
http://harmonyandhome.blogspot.com/2008/10/beautiful-homes-on-alameda-island.html

Houkuttelevaa kyllä.
Ja pyörii mielessä.

Tuli TTVO-ajat mieleen!

Kotonamme vieraili viime viikolla lyhytelokuvan kuvausryhmä. Tuli ihan kouluajat mieleen, samantyyppinen kamera, samanlaiset valot (muistin toisen tyypin nimen, punapää, sinisen valon nimeä en muista enää...), valofilmejä, heijastin... ainoa, mikä näillä oli paljon hienommin, oli sellainen ruutu, josta katsella kuvattua materiaalia. Muistan kyllä TTVO:llakin sellaisia olleen, ehkä niitä ei vaan luotettu ykkösten käsiin!

Tässä kuvia.

Kuva: Miikka Skaffari, www.skaffari.fi

Keittiössä kuvattiin paljon. Sekä päivä- että yöotokset. Tässä yhteydessä meni mun hiano uus 50-luvun kellon "vääntövipu" rikki. Se oli siisti kello, sellainen, että se pitää laittaa sähköpistokkeeseen kiinni, ei patterikoneistoa. Se nipsu, jolla väännettiin kello oikeaan aikaan, oli aika renkka jo valmiiksi. Ja sitten se otti ja hajosi. No, voihan vielä odottaa, että kello on saman verran kuin missä kello on nyt, ja tökätä oikealla hetkellä seinään! Onneksi se oli vaan $3 kirpparilla se kello. Selvinnen hengissä. Jos jaksais askarrella, vois koneiston vaihtaa patterikoneistolliseen, sit ei ois tätäkään ongelmaa. Heti kun jaksais...

Kuva: Miikka Skaffari, www.skaffari.fi

Ulkoa päin valaistiin keittiötä. Tässä laitetaan paikalleen filtteriä, joka pehmentää valon. Yökohtausta varten filtteri vaihdettiin tummansiniseksi.

Kuva: Miikka Skaffari, www.skaffari.fi

Talo oli täynnä porukkaa. Huomaa uusi käkikello seinällä!

Kuva: Miikka Skaffari, www.skaffari.fi

Tarinan aiheena oli isän ja tyttären väliset suhteet. Isää näytteli TV-sarja Traumasta tuttu Gino Scandur. Tyttärenä Isabel Cali (ollut muun muassa CSI New Yorkissa ja sarjassa Ilman johtolankaa).

Mukana tiimissä myös suomalainen poika Jami. Se oli hassu yhteensattuma.

Oakland on aika hurja paikka

Tai kurja. Kirkon pihalla ristejä, montako on murhattu vuoden aikana. Aika hurja numero. Positiivisempi asia on, se, että tämä on eka postaus uudella puhelimella!

Takapihalla tapahtuu

Tällaisina hetkinä on ihanaa, että on työhuone, josta katsella välillä ulos. Nyt siellä kipitti orava, jolla oli suussa sellainen mandariinin kokoinen hedelmä, näytti vähän mangolta tai joltain. Iso hedelmä oravan suuhun joka tapauksessa.

Orava kiipesi alas, meni mun kukkaruukulle, alkoi kaivaa, ja piilotti sen hedelmän sinne! Ei ihme, ettei siinä oikein kasva mitään! Musta tuntui, että joku kaivoi jatkuvasti kukkasipuleita ylös, enkä tajunnut, mistä on kyse...

Nyt tiedän. Mutta eipä tuo mitään. Kuolleita ne siinä ruukussa oli muutenkin, kuivahtivat, kun unohdin kastella...

Vihdoinkin: Lilli siirtyy älypuhelinaikaan!

Olen suunnitellut uuden puhelimen hankintaa jo iät ja ajat. Ainakin lähtien siitä, kun vuosi sitten nykyinen puhelimeni uiskenteli vesilasissa ja kuoli, ja myöhemmin nousi henkiin...joskin melko zombiena.

No, sitten alkoi, tyypilliseen tapaani, mittava taustatutkimus. Ja päädyin pitämään muutamasta puhelimesta: LG:n Ally, Motorolan MyTouch Slide ja Palm Pre. Viime metren kisassa mukana oli myös Motorolan Droid.

Puhelimet on aika kalliita. Täällä pääasiassa harrastetaan kytkykauppapuhelimia. Sitten sain mainospostia American Eagle Outfitters-vaatekaupalta. Heidän syksyn koulujenalkukampanja oli "sovita farkkuja, saat koodin ja ilmaisen älypuhelimen!". No, fiksuna tyttönä googletin, ja pääsin suoraan saitille, jossa tarjous oli päällä – ei mulla ole aikaa farkkuja sovitella!

Palm Pre tai Palm Pixi Plus olivat ehdottomia suosikkeja ulkonäkönsä ansiosta, ja Palmin käyttöjärjestelmä on ilmeisen mainio, kun HP sen osti. Mutta samaisesta HP-kaupasta johtuen, Palmin tulevaisuus on hämärä. Ja puhelinapplikaatioiden suunnittelijat yleensä sivuuttavat Palmin WebOS:n. Joten hyöty sai tällä kertaa mennä kauneuden ohi.

Lisäksi Palmeja ei ollut ilmaiseksi tarjolla.

Droid olisi. Ja Blackberryja. Ja Backflip.

Mutta päädyin kuitenkin maksamaan hiukan rahaa (synttärilahja, kiitos äiskä ja iskä!), jotta sain juuri sen, minkä halusin: MyTouch Sliden, valkoisena.

Näppäimistö, kosketusnäyttö, Android-käyttis, paljon applikaatioita, siedettävä ulkonäkö, navigaattori, Gmail ja Google kalenteri...tässä on kaikki, mitä halusin. Ja sen pitäisi toimia vielä Suomessakin! Jee!

Yksi ominaisuus, josta olen yllättävän innoissani, on puhekomennot.



Genius-nappia painamalla voi sanoa, mitä haluaa hakea.

(Hauska mainoskampanja vaikutti myös, katso video "Roadtrip" täältä: http://mytouch.t-mobile.com/mytouch-videos#/commercials/mytouch-3g-slide-road-trip )

Puhelin on nyt postissa. Vaihdan samalla yritysliittymästä omaan, saa nähdä, tuleeko ongelmia. Lomakkeessa kysyttiin "nimi nykyisessä laskussa", ja siinä lukee firman nimi, mutta lomakkeessa oli Etunimi Sukunimi -kentät. Samoten ongelman saattaa tuottaa se, ettei mulla ole paikallista ajokorttia. Sotun lisäksi tarvitsivat sen. Laitoin siihen nollia, jotta sain lomakkeen menemään läpi.

Toivottavasti kaikki menee hyvin!

Kosteutta ilmassa.

Meillä on kotona vähän sellaista nihkeän kylmän kalseaa. Lakanat tuntuu nihkeiltä, kun menee nukkumaan, ruokaa laitettaessa ikkunat menee huuruun ja niin edelleen. Kylppärissähän ei ole myöskään minkäänlaista ilmanpoistoa, paitsi ikkuna.

No, sain Suomesta napattua mukaan ilman suhteellisen kosteuden mittarin. Normaali huoneilman kosteus on jossain 30% ja 50% välillä. Meillä mittari näyttää makkarissa (jossa on lämmitin) 60%, takahuoneessa (joka on eristämätön, entinen kuisti) yli 70%.

No ei ihme, ettei pyykit kuivu sisällä ja on aina kylmä! Ja mun tulostimen paperit käpristyy.
Täytynee ostaa kosteudenpoistolaite. Mulla on ollu takahuoneessa testattavana tällainen: http://www.eva-dry.com/  mutta se taitaa tarvita kaverin tai kaks.

Tai sit pitää ostaa sellanen huriseva kuivurilaite.

Kissu!

Kananristiäisissä toissaviikonloppuna oli ihania kissanpentuja! Onneksi ne ei ollu vielä adoptioiässä, muuten oisin sujauttanut taskuun!

Ja on hankala sana englanniksi, kitten. Ylilausun ne T-kirjaimet, vaiks ne vois jättää ja sanoa vaan ki'ens.

Uimassa

Livermore. Kiva paikka! Lämmintä vettä. Tilaa uida, koska kaikki muut tungeksi matalalla, kun eivät osanneet uida.

Taidettiin olla ainoat ei-espanjankieliset rannalla.

3 vuotta...

...on mennyt huimaa vauhtia! Paperi ja pumpulihääpäivät on vietetty, ja nyt siirryttiin jo astetta rankempiin materiaaleihin, nahkahääpäivään!

Mää olin ihan kamala, ja vähänniinkuin unohdin sen.

Tai en unohtanut, mutta jotenkin en vaan tehnyt sen eteen mitään. Onneksi Sami oli romantiikkamoodissa! Oli kukkapuskaa, lahja, ja kokonainen ilta suunniteltuna.


Ensiksi mentiin kotikadulla olevaan Elisa's Health Spa:han, jossa oli tunniksi vuokrattuna meille....saunavuoro! Ihan oikea sauna se oli, tosin iso lappu oli seinällä, ettei saisi heittää vettä kiukaalle, koska se menee oikosulkuun. En tiedä kumpi on pelottavampaa, se, ettei saunassa voi heittää löylyä, vai se, ettei märkätilassa oleva sähkölaite olisi vedenpitävä...

Noooh, heitettiin kuitenkin löylyä, epäiltiin, että se on vaan pelottelua se lappu. Aika hillittömiä varoituksia oli taas vaihteeksi:

"Saunat altistavat äärimmäisille lämpötiloille. Väärinkäyttö, tai "sopimattomien" ihmisten käyttämänä, lämpö voi olla vahingollista terveydelle, aiheuttaen ylikuumenemista, lämpöhalvauksen tai jopa kuoleman. Seuraavia ohjeita on noudatettava:
1. Poistu saunasta, jos tunnet olosi väsyneeksi, epämukavaksi, tai koet huimausta.
2. Viipyminen liian pitkään saunassa voi aiheuttaa ylikuumenemista tai kuoleman.
3. Erityisessä vaarassa ovat alle kymmenvuotiaat lapset, vanhukset ja alkoholia, lääkitystä tai huumeita nauttineet henkilöt.
4. Varmista lääkäriltäsi ennen saunomista saunan turvallisuus, jos olet raskaana, tai saat hoitoa johonkin sairauteen. "

VAROITUS: välttääksesi tulipalon, älä aseta mitään palavaa materiaalia lämmittimen päälle missään tilanteessa.

Saunaltahan se näytti. Tosin oven kahva oli metallia. Todiste, ettei sen lämpö koskaan nouse kovin hurjaksi.

Vaikka päivä oli harmaa, kukkaset ja kasvit tekivät ihan mukavan tunnelman, oli hauska ola ulkosalla. Ehkä kokeillaan uudestaan joskus pimeällä, että voisi katsella tähtitaivasta!

Älä heitä vettä kiville. Ulkona myös varoitettiin olemasta poreammeessa, alle 13-vuotiaat eivät saa olla yksin, etteivät huku. Ja sydänvaivaiset ei ollenkaan tai omalla vastuulla.

Joko me saatiin se kiuas oikkaroimaan, tai sitten siinä oli ajastin, koska se hiipui aika viileäksi puolen tunnin jälkeen. No, onneksi poreamme oli kuuma! Sitten suihkuun, ja kotia kohti. Matkalta puoliksi suklaadonitsi, pahimpaan nälkään.

Illaksi oli varattu pöytä ranskalaisesta ravintolasta vanhoilta kulmilta Nob Hilliltä. Ruoka oli hyvää, talo tarjosi vaaleanpunaista shampanjaa ja oli oikein mukavaa kaikin puolin.

Nyt, reilua viikkoa myöhemmin, keksin ehkä vihdoinkin, mikä olisi kiva nahkalahja Samille. Miehille on vaikea keksiä lahjoja... salkkua se ei tarvitse, eikä lompakkoa, eikä nahkakenkiä, eikä mitään grillaukseen, golfiin tai parranajoon liittyvää, tai mitään muutakaan "miehistä lahjatavaraa".

Mutta nyt taisin keksiä. Hihii! Täytyy laittaa tilaukseen.

Ja alkaa suunnittelemaan ensi vuotta! Keramiikka/kukka/hedelmähääpäivä. Hedelmähääpäivä? Ihan tosi? Jenkkiversion mukaan neljäs on kukkia, hedelmiä, silkkiä tai kirjoja.

Eli kirja, jossaon silkkikannet, jonka aiheena on kukka- ja hedelmäasetelmat keramiikkavaaseissa?