BM muistelo

Tulipa vastaan tällainen video, jossa koitin kuvata, kuinka täynnä meidän olkkari oli. Se todellinen tilanne ei välity videosta! Olohuoneessa ja välihuoneessa oli kapeat polut, ja munkorkuisen pinot roinaa. Takapiha samoin.

Pisti arvostamaan kaikkea tätä tilaa.

Ihanaa, tyhjää tilaa.

Ja missä viipyy Burningman-kuvat? No, ne on edelleen kamerassa, jonka ajuricd on kaatopaikalla... joskus vielä ne saadaan sieltä ulos...

Joulupäivän pipperit

Suunnitelmana oli jouluaattona leipoa pipareita. Jotta vieraat saisivat joko osallistua leivontaan tai nauttia lämpimäisiä. Koska elämä ei aina ole niinkuin Strömsössä, kinkkujen ja kalkkunan paisto vei kauemmin kuin oletettiin. Joten uuni oli vapaa vasta myöhään illasta.

No eipä mitään, taikina säilyi kaapissa seuraavaan aamuun, ja leivoin piparit sit vasta illalla. Hyviä tuli! Mökkireissun pettymyspiparien jälkeen kiva huomata, ettei syy ollut mun, vaan reseptin.

Bonuksena rakkaus-ukkopipari.

Hyvää joulua!

jouluvalmistelut meneill��n...

Teemana on kuura ja kimalle. Hiutaleita ja hohtoa. Tässä pientä ennakkomaistiaista.

Postia

Ainuttakaan paperijoulukorttia en ole saanut, mutta silti posti tuo välillä jotain hymyilyttävää mukanaan.

Vaikka luottokorttitarjouksen Lilli K. Nenille.

Lausu Keinänen englanniksi. Kheinynnyn. Lilli K. Nen!

Ha!

Postia

Ainuttakaan paperijoulukorttia en ole saanut, mutta silti posti tuo välillä jotain hymyilyttävää mukanaan.

Vaikka luottokorttitarjouksen Lilli K. Nenille.

Lausu Keinänen englanniksi. Kheinynnyn. Lilli K. Nen!

Ha!

"Noi pilvet liikkuu ihan sairaan lujaa..."

...on lausahdus, jota ystäväni eivät tule koskaan antamaan minun unohtaa. Tämä tuli sanottua ensihumalassa, kukkaseppele päässä, juhannuksena...

Mutta ne oikeesti meni lujaa!

No, se tuli vain mieleen, kun näin tämän videon. Tää tyyppi, Simon Christen, on kuvannut San Francisco Bayta parin vuoden ajan, ja tässä kokoelma sen parhaita otoksia.

Sairaan lujaa liikkuvista pilvistä! (Ja sumusta.)



The Unseen Sea from Simon Christen on Vimeo.

Havuja, p*kele!

Ihan joulutunnelmissa jo ollaan. Varaslähtö jo viime viikonlopun mökkireissulla glögin ja piparein leivonnan parissa. Tänä viikonloppuna sain ripustettua joulusukat ja haettiin kuusi!

Joulukuusi on vähän turhake... mutta niin kaunis! Meidän kotona tämän vuoden joulukuusi on munpituinen pullukka Douglas Fir -luomukuusi. Joulukuusifarmit kun normaalisti ruiskuttavat kuuset täyteen hyönteismyrkkyjä ja lannoiteita enemmän kuin tarpeeksi. Muovikuusissa taas on lyijyä ja PVC:tä (ja säilytysongelma). Joten luomulinjalle siis. Luomukuusikin on kasvanut farmilla, mutta huomattavasti terveellisemmällä tavalla. Eikä ollut kuin kympin kalliimpi kuin tavallinen kuusi.

Tämän voden joulukoristeluteema (joo, mulla on ilmeisesti vuosittainen teema!) on valkoinen ja hopea ja kimalle. Viime vuoden punaiset pallot ja olkikoristeet menevät tänä vuonna Samin toimistolle, jonne ostettiin pieni pöytäkuusi.

 

Kuusesta puuttuu vain latvatähti. 

Jonka tilasin just, toivottavasti kerkee jouluksi! 

Tätä olisi saanut myös amerikanlippukuosilla... mää vaan halusin sen, kun se on kiiltävä ja vanhanaikainen – combo, jota harvoin pystyn vastustamaan!  Oon vähän sellanen harakka. Kaiken lisäksi, tän on tehnyt joku käsin Minnesotassa. Se on hauska ajatus, varsinkin kun 90% joulukoristeista tehdään Kiinassa... meidän koristeet on tosin suurin osa kirpparilta, lasipalloja 50-luvulta, ainakin pakkauksista päätellen. 

On pakko olla joulu kohta...

Jos lapsikuoro herkistää. Ne on usein kamalia!

Amerikassa kaikki on suurta....

...joulukoristeetkin.

Mää oon ihan joulutäpinöissä! Mulla on adventtikalenteri ja tänään lähden Ikeasta hakemaan Tummaa Siirappia piparkakkutaikinaa varten.

Vitsit kun torttutaikina on niin vaikeaa tehdä itse... ja täältä ei oo löytynyt oikeanlaista.

Viikonloppuna leivotaan!

Ja mää haluaisin sunnuntaina hakea joulukuusen...älkää kertoko Samille. Thanksgivingin jälkeen saa alottaa joulukoristelun ja hössötyksen! Ja kun jenkkikuuset pysyy kauniina niin pitkään, niin jos hankkisi sen ajoissa, niin ehkä sen raaskis sitten ennen maaliskuuta heittää pois...

T�nkskivinki

Thanksgiving on monelle vuoden tärkein juhla. Se on syy lentää tai ajaa tuntikausia, jotta voi olla perheensä kanssa.

Tärkeämpi kuin joulu, varsinkin, kun ei ole mihinkään uskontoon liittyvä.

Meille se on se ja sama. Multa kysyttiin pari kertaa "do you guys have Thanksgiving in Finland", mikä on toivottavasti vaan ajattelemattomuutta eikä tyhmyyttä... vastaukseni oli, että ei, koska meillä ei oo inkkareita, eikä Mayflower-laiva koskaan löytänyt Suomea...

Mut oli kivat juhlat. Sami paistoi TÄYDELLISEN kalkkunan, ja jokainen vieras toi jotakin herkkua. Alkuillan porukka oli täysin suomalaista, myöhemmin saimme yhden singaporelaisvahvistuksen.

Ruokaa voikin sulatella sitten jouluun asti...