Friday, January 28, 2011

Muutenkin vähillä unilla!



Niin sitten vielä tekevät putkihommia keskellä yötä. Joops, varoittivat etukäteen vesien poikkiintumisesta, mutta ei tullut mieleen, että ne puoliltaöin alkais jytyyttään jollain katuporalla ja moottorisahalla ja kolisutteleen metalliputkia asvalttiin. Myös joku valtaisa tankkeriauto hurisutteli menemään koko operaation ajan. Ja joku peruutti pakua PIIIP PIIIP PIIIIP ja tietty kaikki tää meidän ikkunan alla.

No, ilmeisen pakollista se ilmeisesti oli.

On tässä tullut nukuttua aika vähän viime viikkoina, dedikset painaa päälle. Mutta tänään pitäisi olla valmista! Ihan hyvä, niin saa nukkuaki... ennätys oli, kun valvoin aamuseiskasta aamukolmeen. Ja seuraavana päivänä taas töihin, ja illalla vielä palaveriin ja sit kotio nukkuun.

Tänään onki sit parempi happi ku nukuin seitsemän tuntia! Yhdestätoista kuuteen, ja ihan voittajafiilis!

Ja on perjantai! Jee!


Sunday, January 23, 2011

Epätyypillistä...



Mutta tänään on 18 astetta lämpöö, aurinko paistaa ja jäätelökärry kulkee. Mää oon "lenkillä" joka tänään nähtävästi tarkoittaa makoilua puistossa!

Nautin nyt, eilen istuin koneella koko päivän ja ens viikko kulunee aika tiuhasti töissä taas. D-vitamiinia talteen. Kohta kuitenkin taas sataa...

Aika työmyyränä ollaan molemmat oltu, Sami on nyt töissä, eilen se sentään oli iltavapaalla ja kävi poikain kanssa katsomassa Saku Koivun pikkuveljeä, jäkispeli Minnesota Vikings (?) vastaan kotikylän Sharksia.

Ja voitettiin!

Ja tipaton edelleen pitää. Mulle se on paljon vaikeempaa, oon sellanen kiellettyjen hedelmien hinkuaja. Lapsuuden karkkilakot ei koskaan pitäny, vaiks normisti saatoin olla pitkäänkin karkitta!

Mut just nyt on hyvä. Aurinkoa, koiria ja vapaapäivä!

Saturday, January 22, 2011

Viikonloppu etelässä






Nettikirppislöytö!




Ostinpa sitten hopeoidun kirjeidenlajittelijan netistä. Siinä on kauniit 20-luvun kurvit ja nyt on taas eteinen askeleen lähempänä organisoitua. Edelliset kaksi patenttia saapuneelle postille kun eivät toimineet, eka oli liian hankala (nipsut seinällä) ja toiseen mahtui liikaa, joten tärkeää postia hukkui lukemattomien lehtien ja mainoskirjeiden väliin.

Tähän ei mahdu kuin pari kuorta, joten säännöllinen lajittelu on pakollista.

Saturday, January 15, 2011

Työraporttia

Noniih, raporttia.

Eka viikko takana. Hymyilyttää vaan koko ajan, joka lienee hyvä merkki. Ihmiset on tosi fiksuja, mutta en tunne oloani mitenkään tyhmäksi. Hommaa on, ja kiireinen aikataulu. Mutta en ole yhtään stressaantunut, ja oon saanut läpyskää taitettua vauhdikkaammin kuin copyt saa tekstiä aikaan.

Firma on siis nimeltään Quid. Se on uusi firma, perustaja on alle kolmikymppisiä luulisin. Se, mitä ne tekee, on tutkimusta ja analyysiä innovaatiosta. Mää oon nyt projektihommissa, taitan niiden raporttia, jossa analysoidaan viime vuonna menestyneitä uusia teknologiafirmoja, ja kerrotaan tärkeimmistä ilmiöistä. Se on todella mielenkiintoista!

Ja yllättävän kivaa.  Oon taittanut nyt sitä raporttia, ja tehnyt kuvituksia niihin artikkeleihin. Mun esimies haluaa teettää niistä julisteita. Toimari sanoi ihkulla brittiaksentillaan että haluaa mennä mun kanssa naimisiin ja viedä mut kotiin, kun oli niin tyytyväinen siihen, miltä raportti näytti. Ja kun otin ajassa kiinni sen, mikä kirjoittajilta oli mennyt yli.


Ja se haluaa teettää mun artikkeliaukeamista julisteet. Ja suunnittelee, että teen kaikki niiden muutkin artikkelit uusiksi, ja niistä tehdään kovakantinen sidottu kirja. Sopii mulle! 


Ei olla vielä puhuttu jatkosta virallisesti, oon siis nyt kahden viikon projektissa eka. Mutta ne jatkuvasti lisää mun listaan asioita, mitä pitäisi tehdä "sitten tän raportin jälkeen", joten luulis, että oon tulossa saamaan tarjouksen pysyvästä pestistä. Jos vaan hinnasta sovitaan. 





Nyt on mietinnän alla, voisinko pitää omat asiakkaat, ainakin osan, JA tän työn lisäksi, vaikka osa-aikaisena. Varmaan pystyisin tekeen friikkutyöt iltaisin ja jos ois 1-2 pvää viikossa friikkutöille...

Oon tykänny kyl paljon. Eikä se pelkästään johdu siitä, että siellä on hieroja kerran viikossa, kaapit täynnä ruokaa ja juomia. Se kodinsiivous kerran kuussa on kans siisti etu (heh heh). Kävin myös viime viikolla katsastaan sen salin, minkä jäsenyyden sais työsuhde-etuna. Se kuulosti ihan perussalilta. San Francisco Bay Club.

Mut se on fiini.

Todella fiini.

Niinku marmorisuihkuhuoneet ja parkettilattiafiini. Ja siellä on iiiiiso uima-allas, jossa jokainen uimari saa oman radan. Mikä olis mulle täydellistä, koska olen mummouimareita nopeampi, mutta "oikeita" uimareita hitaampi. Sieltä saa myös tossut ja kylpytakin uimaan menemistä varten...

Ja sauna ja höyrysauna! Tennis- ja squashkentät! Mahtavat jooga- ja pilatesstudiot, kaikki laitteet uusia ja hienoja ja missään ei haise pahalle. Siellä oli jopa pieni sali naisten pukkarissa, jos ei halua mennä miesten katteltavaksi.

Ja tietysti ämörikkatyyliin siellä oli sellanen juicebar, jossa sai ostaa salaatteja ja muuta. Ja spa, jossa on hierontaa, kampaamo ja kynsien laittoo ja sellasta. Ja kauppa, josta voi ostaa kaikenlaista vaatetta ja vermettä. Myös iPodeja.

Kaikesta tästä huolimatta, ei se ollut yhtään ahdistava. Ihmiset oli ihan tavallisennäkösiä pulleroita, rönttösissä verkkareissa ja naama punasena. Suurin osa on vanhempia ihmisiä, ja fitnessbarbien määrä oli vähäinen. Missään ei ollu ruuhkaa.

Se oli ihana paikka.

Askartelijapaskartelija olen mminä vainen....



Bodega Bayn rannalta kerätty ajopuu muuttui joululahjaksi ostetun porakoneen avulla kynttilänjalaksi. Ja se pysyy jopa pystyssä!

Friday, January 7, 2011

Uusi vuosi...



Uusi tukka.

Uusi työ!

Aloitin kahden viikon projektin startup-yrityksessä, teknologia-alaa. Jos se menee hyvin, projektiluontoisuus muuttuu palkkaduuniksi, se on vielä tosin neuvottelematta, olisiko se osa-aikaista vai ei. Ja se taas vaikuttaa siihen, onko mahdollisuuksia jatkaa työskentelyä kaikkien friikkuasiakkaiden kanssa.

Tää kaikki tapahtui nopeasti, mulla oli puhelinhaastis tiistaina, keskiviikkona tulin haastatteluun toimistolle, ja torstaina ilmoitettiin, että voisikko tulla perjantaina töihin!

Melkoista haipakkaa.

No, eka työpäivä takana, mukavaa olla ihmisten keskellä, ja varsinkin kun kaikki on nuoria ja fiksuja ja mukavia. Täällä on jopa toimistokoira, pieni ranskanbulldoggi!

Tehtävänäni on aluksi taittaa raporttityyppinen opus, joka sujunee helposti, ennenkin samanlaisia taulukko- ja piirakkakaaviokamaluuksia tullut kaunistettua. Tähän asti ainakin positiivisin mielin!

Uuden tukan tarina liittyy samaan kuvioon. Sain siis tiistaina illalla kutsun haastatteluun keskiviikoksi. Mun pää oli ihan kauhee, puoleenväliin juurikasvua ja lisäksi tukka oli muodoton möykky melkein olkapäille asti.

Soittelin aamulla kampaamoihin ja sain pikaisen ajan. Väri valittiin sen mukaan, mikä on nopein. Suhautin kampaamosta suoraan taksilla haastatteluun.

Ja loppu on historiaa!