Olenpas nyt kätevä emäntä. Villapaidasta ja parista peitosta kirpparilla syntyi vallan mainio pikkuinen palli. Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen! Toiseen mokomaan olisi materiaalit, ehkä seuraavan viikon aikana askartelen vielä sen telkkarin äärellä...
Monday, January 23, 2012
Valmista!
Olenpas nyt kätevä emäntä. Villapaidasta ja parista peitosta kirpparilla syntyi vallan mainio pikkuinen palli. Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen! Toiseen mokomaan olisi materiaalit, ehkä seuraavan viikon aikana askartelen vielä sen telkkarin äärellä...
Friday, January 20, 2012
Jakkara, palli, säkkituoli...villapaita?
Olen aika kauan haaveillut tällaisen ostamisesta:
Mutta ne on aika kalliita. Ja musta ei ole sellaisen kutojaksi. Tietysti suvusta löytyisi muutama kädentaitoinen, joka mulle sellaisen virkkaisi. Hmm....
Kiinnostuneille, tässä ohjeet: http://www.pickles.no/puff-daddy-knitted-stool
Harkitsin myös tätä:
Mutta sekin maksaa kahdeksankymppiä. Ja kun on pihi, niin on pihi!
Selailin lisää, ja nämä oli hauskoja:
Sitten löysin tämän ohjeen blogista. http://thirtyeight20.blogspot.com/2011/12/diy-sweater-pouf.html
Siihen ei tarvitse ompelukonetta, eikä kassikaupalla edes pumpulia. Tää tyyppi laittoi sisälle kahdet farkut, yhden tyynyn, vanhoja teepaitoja ja viltin.
Hinta? Pari dollaria villapaidasta kirpparilla, lankaa ja nappi. Puolisen tuntia aikaa.
Eli homma toimii näin:
Itse ajattelin yrittää saada keskiosan napin uppoamaan hiukan syvemmälle. Ohjeessa se vain lätkäistiin päälle peittämään se keskisuttu. Mutta jos sitä saisi vedettyä verhoilunappimaisesti syvennökseksi, niin lopputulos olisi istuttavampi.
Koska haluan niitä kaksi, täytyy koittaa löytää kaksi samanlaista villapaitaa, tai ainakin sellaista, jotka sopii toisiinsa.
Neule se taitaa olla siksi, että se venyy? Ja kun yläosan leikkaa pois, niin se on valmis putki. Ja alareuna on viimeistelty. Täytyy muistaa valita neule, joka ei kutise. Ja ehkä ostaa täytteetkin sieltä kirppikseltä.
Koska minä olen minä, todennäköisesti onnistun saamaan sen reunan rispaamaan totaalisesti. Yrittänyttä ei laiteta! Toivottakaa onnea!
![]() |
| Etsy.com NanaHome |
Kiinnostuneille, tässä ohjeet: http://www.pickles.no/puff-daddy-knitted-stool
Harkitsin myös tätä:
![]() |
| Etsy.com aletafae |
Selailin lisää, ja nämä oli hauskoja:
![]() |
| Etsy.com littlemissloolies |
Sitten löysin tämän ohjeen blogista. http://thirtyeight20.blogspot.com/2011/12/diy-sweater-pouf.html
Siihen ei tarvitse ompelukonetta, eikä kassikaupalla edes pumpulia. Tää tyyppi laittoi sisälle kahdet farkut, yhden tyynyn, vanhoja teepaitoja ja viltin.
![]() |
| thirtyeight20.blogspot.com |
Eli homma toimii näin:
- Osta mahdollisimman iso villapaita kirpparilta
- Leikkaa hihat ja kaulus ja hartiat pois jättäen vain vartalo-osan, niin että lopputulos on neliömäinen putkilo
- Leikattu osio ommellaan kiinni suppuun, villapaita on nyt pussi.
- Täytä kiinteillä ja pehmeillä tekstiileillä niin että se on keskeltä ja päältä pehmeä ja reunoilta ja pohjalta jämäkämpi ja ei kovin möykkyinen.
- Ompele päällipuoli samalla lailla suppuun.
- Lisää nappi tai päällystetty pilttipurkin kansi tai pahvipyörylä päälle peittämään ompeleet.
Itse ajattelin yrittää saada keskiosan napin uppoamaan hiukan syvemmälle. Ohjeessa se vain lätkäistiin päälle peittämään se keskisuttu. Mutta jos sitä saisi vedettyä verhoilunappimaisesti syvennökseksi, niin lopputulos olisi istuttavampi.
Koska haluan niitä kaksi, täytyy koittaa löytää kaksi samanlaista villapaitaa, tai ainakin sellaista, jotka sopii toisiinsa.
Neule se taitaa olla siksi, että se venyy? Ja kun yläosan leikkaa pois, niin se on valmis putki. Ja alareuna on viimeistelty. Täytyy muistaa valita neule, joka ei kutise. Ja ehkä ostaa täytteetkin sieltä kirppikseltä.
Koska minä olen minä, todennäköisesti onnistun saamaan sen reunan rispaamaan totaalisesti. Yrittänyttä ei laiteta! Toivottakaa onnea!
Wednesday, January 11, 2012
Oikeusvaltio...
Ämerikkähän on tunnettu kaikenmaailman hölmöistä lakijutuista. Esimerkkinä vaikka se juttu, jossa vankilan asukas haastoi osavaltion oikeuteen vankilaruuasta – joka aiheutti vangille ilmavaivoja.
No, olen tähän saakka toivonut, ettei lakijuttuja osuisi liiaksi omalle kohdalle, jos parhaansa tekee ja allekirjoituttaa sopimuksen, jossa niin sanotaan. No, nyt sitten tuli asiakkaalta pelottava sopimus allekirjoitettavaksi. Se oli niin monimutkainen, etten ymmärtänyt sitä edes selityksen jälkeen.
No, tästä syystä aloin sitten lueskelemaan noita lakiasioita. Jotkut asiakkaat vaatii, että palveluntarjoajilla on liability insurance, eli jonkinsortin vastuuvakuutus. Yleensä sitä varten, jos joku kolmas taho haastaa oikeuteen tekijänoikeusjutuista. Tapaan uuden lakimieheni (tai -naisen oikeastaan) huomenna, ja sen kanssa katsotaan, pitääks mun ostaa vakuutus vai ei, ja minkälainen vakuutus. Kyse on joko neljästäsadasta vuodessa, tai tonnista, tai tonnineljästäsadasta. Siltä varalta, jos joku haastaa oikeuteen, ne korvaisi sitten miljoonaan asti korvauksia.
Hihitystä aiheuttavan tästä aiheesta tekee se, että oon puhunut kolmen vakuutusneuvojan kanssa, ja jokainen niistä on eri mieltä. Yks on sitä mieltä, että mun kannattaa ainoastaan hommata general liability, joka kattaa esimerkiksi sen, että jos oon palaverissa ja joku kompastuu mun läppärilaukkuun, ja kolhii ittensä, niin se vakuutus korvaa sit sen sairaalakulut. Tai jos rikon palaverissa ollessani niiden omaisuutta. Toki mun asiakkailla on oma kiinteistövakuutus ja monta muutakin, jotka sen myös korvaisi. Mutta jostain syystä se olisi tärkeää, että mulla olisi oma. Jahas.
Toinen myyjä oli sitä mieltä, ettei se ole kovin tärkeä, koska käyn harvakseltaan palavereissa, ja asiakkaat ei koskaan tule mun luokse, enkä käytä niiden laitteita siellä ollessani. Mutta sen sijaan errors and omissions ois kuulemma tärkee. Se kattaa sen, jos mokaan, ja asiakas haastaa oikeuteen menetetystä tienesteistä. Tuo tuntuu loogisemmalta, ja asialta, joka saattaisi tapahtuakin.
Sit kolmas tyyppi (ekan tyypin pomo) oli sitä mieltä, etten tartte näistä välttämättä mitään, jos vaan teen sopimuspaperit paremmin. Ja sit se kertoi, mitä niihin sopimuspapereihin pitäisi laittaa. Kiitin kauniisti ja lupasin palata asiaan.
Toivottavasti se lakinainen huomenna osaa sanoa, mitä mun kannattaa tehdä! Se on luoviin aloihin ja freelancereihin erikoistunut lakinainen, joten toivottavasti se osaa sanoa, mikä on mun alalla tärkeää ja mikä ei.
No, olen tähän saakka toivonut, ettei lakijuttuja osuisi liiaksi omalle kohdalle, jos parhaansa tekee ja allekirjoituttaa sopimuksen, jossa niin sanotaan. No, nyt sitten tuli asiakkaalta pelottava sopimus allekirjoitettavaksi. Se oli niin monimutkainen, etten ymmärtänyt sitä edes selityksen jälkeen.
No, tästä syystä aloin sitten lueskelemaan noita lakiasioita. Jotkut asiakkaat vaatii, että palveluntarjoajilla on liability insurance, eli jonkinsortin vastuuvakuutus. Yleensä sitä varten, jos joku kolmas taho haastaa oikeuteen tekijänoikeusjutuista. Tapaan uuden lakimieheni (tai -naisen oikeastaan) huomenna, ja sen kanssa katsotaan, pitääks mun ostaa vakuutus vai ei, ja minkälainen vakuutus. Kyse on joko neljästäsadasta vuodessa, tai tonnista, tai tonnineljästäsadasta. Siltä varalta, jos joku haastaa oikeuteen, ne korvaisi sitten miljoonaan asti korvauksia.
Hihitystä aiheuttavan tästä aiheesta tekee se, että oon puhunut kolmen vakuutusneuvojan kanssa, ja jokainen niistä on eri mieltä. Yks on sitä mieltä, että mun kannattaa ainoastaan hommata general liability, joka kattaa esimerkiksi sen, että jos oon palaverissa ja joku kompastuu mun läppärilaukkuun, ja kolhii ittensä, niin se vakuutus korvaa sit sen sairaalakulut. Tai jos rikon palaverissa ollessani niiden omaisuutta. Toki mun asiakkailla on oma kiinteistövakuutus ja monta muutakin, jotka sen myös korvaisi. Mutta jostain syystä se olisi tärkeää, että mulla olisi oma. Jahas.
Toinen myyjä oli sitä mieltä, ettei se ole kovin tärkeä, koska käyn harvakseltaan palavereissa, ja asiakkaat ei koskaan tule mun luokse, enkä käytä niiden laitteita siellä ollessani. Mutta sen sijaan errors and omissions ois kuulemma tärkee. Se kattaa sen, jos mokaan, ja asiakas haastaa oikeuteen menetetystä tienesteistä. Tuo tuntuu loogisemmalta, ja asialta, joka saattaisi tapahtuakin.
Sit kolmas tyyppi (ekan tyypin pomo) oli sitä mieltä, etten tartte näistä välttämättä mitään, jos vaan teen sopimuspaperit paremmin. Ja sit se kertoi, mitä niihin sopimuspapereihin pitäisi laittaa. Kiitin kauniisti ja lupasin palata asiaan.
Toivottavasti se lakinainen huomenna osaa sanoa, mitä mun kannattaa tehdä! Se on luoviin aloihin ja freelancereihin erikoistunut lakinainen, joten toivottavasti se osaa sanoa, mikä on mun alalla tärkeää ja mikä ei.
Subscribe to:
Comments (Atom)





