Victory Gardens

Kävinpä slow food -tapahtumassa tuossa muutama viikko sitten. Slow food tarkoittaa ideologiana pääasiassa laadukkaista, yksinkertaisista (luomu-)ainesosista tehtyä ruokaa, vastaiskuna epämääräiselle lisäainepikaruualle. Lähi- ja luomuruokailu on ihan kannatettava ajatus ihan oman terveyden ja maailman kannalta. No, täällä se nyt on varsinkin helppoa, kun eksoottisemmatkin hedelmät on periaatteessa lähiruokaa... (Slow food-liikkeestä lisää suomeksi: http://www.netti.fi/~parvela/Slowari/index.html )

Tapahtuman nimi oli Slow Food Nation. Osana tapahtumaa kaupungintalon edustalle rakennettiin kesän aikana luomuvihannespuutarha. Viimeksi sellainen oli rakennettu sodan aikana, jolloin ihmisiä kannustettiin omavaraisuuteen. Nyt se on taas pinnalla, ja ihmisiä kannustetaan kasvattamaan takapihoillaan omaan tarpeeseen vihanneksia – ihan terveydenkin kannalta.

En tiä, kasvaisko mun taidoilla tomaatti tai kukkakaali, mutta basilikalla voisi aloittaa.



Lipunmyyntipiste toimi tuulivoimalla. (tai sit toi oli vaan koriste)



Syötäviä luonnonkukkia.



Broccolia! Siis parsakaalia! En ollu koskaan ajatellut, miltä sellainen näyttää kasvaessaan.



Koko häppeninki oli rakennettu luonnonmateriaaleista ja kierrätetyistä tavaroista. Penkit olivat oikein hurmaavia.



Tervetulokatos kimmelsi auringossa kuin kristallikruunu.



Tunnelma oli eteläeurooppalainen.



Kasvit oli istutettu kovin sievästi pyöreisiin penkkeihin. Tapahtuman jälkeen vihannekset jaettiin vähävaraisille perheille. Kaupungintalo palasi olemaan tyhjä ja ankea, jättikokoinen sora-aukio.