BM muistelo

Tulipa vastaan tällainen video, jossa koitin kuvata, kuinka täynnä meidän olkkari oli. Se todellinen tilanne ei välity videosta! Olohuoneessa ja välihuoneessa oli kapeat polut, ja munkorkuisen pinot roinaa. Takapiha samoin.

Pisti arvostamaan kaikkea tätä tilaa.

Ihanaa, tyhjää tilaa.

Ja missä viipyy Burningman-kuvat? No, ne on edelleen kamerassa, jonka ajuricd on kaatopaikalla... joskus vielä ne saadaan sieltä ulos...

Joulupäivän pipperit

Suunnitelmana oli jouluaattona leipoa pipareita. Jotta vieraat saisivat joko osallistua leivontaan tai nauttia lämpimäisiä. Koska elämä ei aina ole niinkuin Strömsössä, kinkkujen ja kalkkunan paisto vei kauemmin kuin oletettiin. Joten uuni oli vapaa vasta myöhään illasta.

No eipä mitään, taikina säilyi kaapissa seuraavaan aamuun, ja leivoin piparit sit vasta illalla. Hyviä tuli! Mökkireissun pettymyspiparien jälkeen kiva huomata, ettei syy ollut mun, vaan reseptin.

Bonuksena rakkaus-ukkopipari.

Hyvää joulua!

jouluvalmistelut meneill��n...

Teemana on kuura ja kimalle. Hiutaleita ja hohtoa. Tässä pientä ennakkomaistiaista.

Postia

Ainuttakaan paperijoulukorttia en ole saanut, mutta silti posti tuo välillä jotain hymyilyttävää mukanaan.

Vaikka luottokorttitarjouksen Lilli K. Nenille.

Lausu Keinänen englanniksi. Kheinynnyn. Lilli K. Nen!

Ha!

Postia

Ainuttakaan paperijoulukorttia en ole saanut, mutta silti posti tuo välillä jotain hymyilyttävää mukanaan.

Vaikka luottokorttitarjouksen Lilli K. Nenille.

Lausu Keinänen englanniksi. Kheinynnyn. Lilli K. Nen!

Ha!

"Noi pilvet liikkuu ihan sairaan lujaa..."

...on lausahdus, jota ystäväni eivät tule koskaan antamaan minun unohtaa. Tämä tuli sanottua ensihumalassa, kukkaseppele päässä, juhannuksena...

Mutta ne oikeesti meni lujaa!

No, se tuli vain mieleen, kun näin tämän videon. Tää tyyppi, Simon Christen, on kuvannut San Francisco Bayta parin vuoden ajan, ja tässä kokoelma sen parhaita otoksia.

Sairaan lujaa liikkuvista pilvistä! (Ja sumusta.)



The Unseen Sea from Simon Christen on Vimeo.

Havuja, p*kele!

Ihan joulutunnelmissa jo ollaan. Varaslähtö jo viime viikonlopun mökkireissulla glögin ja piparein leivonnan parissa. Tänä viikonloppuna sain ripustettua joulusukat ja haettiin kuusi!

Joulukuusi on vähän turhake... mutta niin kaunis! Meidän kotona tämän vuoden joulukuusi on munpituinen pullukka Douglas Fir -luomukuusi. Joulukuusifarmit kun normaalisti ruiskuttavat kuuset täyteen hyönteismyrkkyjä ja lannoiteita enemmän kuin tarpeeksi. Muovikuusissa taas on lyijyä ja PVC:tä (ja säilytysongelma). Joten luomulinjalle siis. Luomukuusikin on kasvanut farmilla, mutta huomattavasti terveellisemmällä tavalla. Eikä ollut kuin kympin kalliimpi kuin tavallinen kuusi.

Tämän voden joulukoristeluteema (joo, mulla on ilmeisesti vuosittainen teema!) on valkoinen ja hopea ja kimalle. Viime vuoden punaiset pallot ja olkikoristeet menevät tänä vuonna Samin toimistolle, jonne ostettiin pieni pöytäkuusi.

 

Kuusesta puuttuu vain latvatähti. 

Jonka tilasin just, toivottavasti kerkee jouluksi! 

Tätä olisi saanut myös amerikanlippukuosilla... mää vaan halusin sen, kun se on kiiltävä ja vanhanaikainen – combo, jota harvoin pystyn vastustamaan!  Oon vähän sellanen harakka. Kaiken lisäksi, tän on tehnyt joku käsin Minnesotassa. Se on hauska ajatus, varsinkin kun 90% joulukoristeista tehdään Kiinassa... meidän koristeet on tosin suurin osa kirpparilta, lasipalloja 50-luvulta, ainakin pakkauksista päätellen. 

On pakko olla joulu kohta...

Jos lapsikuoro herkistää. Ne on usein kamalia!

Amerikassa kaikki on suurta....

...joulukoristeetkin.

Mää oon ihan joulutäpinöissä! Mulla on adventtikalenteri ja tänään lähden Ikeasta hakemaan Tummaa Siirappia piparkakkutaikinaa varten.

Vitsit kun torttutaikina on niin vaikeaa tehdä itse... ja täältä ei oo löytynyt oikeanlaista.

Viikonloppuna leivotaan!

Ja mää haluaisin sunnuntaina hakea joulukuusen...älkää kertoko Samille. Thanksgivingin jälkeen saa alottaa joulukoristelun ja hössötyksen! Ja kun jenkkikuuset pysyy kauniina niin pitkään, niin jos hankkisi sen ajoissa, niin ehkä sen raaskis sitten ennen maaliskuuta heittää pois...

T�nkskivinki

Thanksgiving on monelle vuoden tärkein juhla. Se on syy lentää tai ajaa tuntikausia, jotta voi olla perheensä kanssa.

Tärkeämpi kuin joulu, varsinkin, kun ei ole mihinkään uskontoon liittyvä.

Meille se on se ja sama. Multa kysyttiin pari kertaa "do you guys have Thanksgiving in Finland", mikä on toivottavasti vaan ajattelemattomuutta eikä tyhmyyttä... vastaukseni oli, että ei, koska meillä ei oo inkkareita, eikä Mayflower-laiva koskaan löytänyt Suomea...

Mut oli kivat juhlat. Sami paistoi TÄYDELLISEN kalkkunan, ja jokainen vieras toi jotakin herkkua. Alkuillan porukka oli täysin suomalaista, myöhemmin saimme yhden singaporelaisvahvistuksen.

Ruokaa voikin sulatella sitten jouluun asti...

Paikoilleni jääääään...

Niin sellainen pikkujuttu on unohtunut raportoida, että me päätettiin pysyä täällä. Meidän kodin sijainti on mahtava, hinta ihan siedettävä, on takapihaa, ja tilaa ihan riittävästi. Pesänrakennusvietti on taas syksyn tullen herännyt, ja oon puuhastellut puutarhassa, maalannut tauluja, pessyt ja puunannut nurkkia ihan uudella tarmolla. Ja etsitään taas uusia huonekaluja.

Joten nyt keskitytään laittamaan tätä paikkaa kuntoon. Viime viikolla Mike BAWTista oli korjaamassa ikkunaa, nyt ei enää tuule sisään. Parhaillaan odottelen putkimiestä, joka tulee laittamaan kylppäriin tuuletin-lämmitin-laitetta, jottei tarttisi joka kuukausi rapsutella epämääräisiä kasvustoja laatoista. Se on muuten hassua, että Suomessa kaikki olisi ihan paniikissa, jos laatoissa kasvais mitään. Täällä se on ihan normaalia, ja kommentti onkin, että "se on vaan mildewta, ei oikeaa hometta". Niinjust. No, meidän mielestä kylppärissä on liian kosteaa jos kosteusmittari (kiitos äiti!) pysyttelee 70% ison osan aikaa...

Nyt sit laitetaan seinään sellanen värkki, joka poistaa kosteutta ja toivon mukaan lämmittää kans, kylppärissä on kylymä aamusin.

Toinen juttu, mikä tänään korjataan, on 50-luvun termostaatti. Se on eteisen puolella, ja kun nukutaan yleensä se eteisen ovi kiinni (ettei naapureiden tartte aamuisin ihastella meidän pyjamia), ei se termostaatti koskaan saavuta sitä oikeaa lämpötilaa, mikä siis tarkoittaa, että lämmitin pöhistää täpöillä koko yön, ja aamulla on hiki.

Joten laitetaan ajastettu lämmitin, joka:

1. lämmittää vain iltaisin vaikka viidestä eteenpäin
2. lakkaa lämmittämästä hullun lailla vaikka puolestayöstä eteenpäin
3. pärähtää taas isommalle lämmölle aamuksi, vaikka kuudesta yhdeksään.

Hyödyllinen myös kun ollaan reissussa. Sen voi ohjelmoida viikonpäivien mukaan, eli jos ollaan reissussa vaiks kaks viikkoa ja tullaan lauantaina takas, sen voi laittaa olemaan nollilla muina päivinä, ja sit lauantaisin lämmittää. Ennen ollaan joko laitettu lämmöt kokonaan pois reissun ajaksi, joka aiheuttaa sen, että on epämieluisaa tulla kalseaan kämppään väsyneenä kotiin, tai sit jätetty lämmöt pienelle koko ajaksi, mikä taas on kauheaa tuhlausta.

Vuokraemäntä on kyl tosi reipas korjauksien suhteen, ei ole mihinkään sanonut ei. Jopa niinkin, että kun se toi omasta kodistaan ylimääräisen viktoriaanisen lampun tän kämpän olkkariin, ja vanhasta plafondista jäi rumat rannut kattoon, se kävi ostamassa sellaisen kipsikoristeen mun ehdotuksesta, maalasi sen oikean väriseksi ja maksaa remonttireiskan, joka tulee sen laittamaan.

No okei, se on sen omistama asunto ja se on sijoitus ja silleen, ja nostaa arvoa ja kaikkee, mutta silti, ihan kiva. Ei sen tarvitsisi suostua näistä mihinkään.

Katto on kosmeettinen haitta, termostaatti puhtaasti mukavuussyistä, eikä lain mukaan kylppäriinkään tarvitsisi laittaa kallista ilmastointia, kun siinä on avattava ikkuna.

Carol on kyl symppis tyyppi.
Ja me ollaan kuulemma hyviä vuokralaisia. Vaikka tuntuu joskus, ettei me muuta tehdä kuin kitistä, mutta se arvostaa, että me välitetään. Jos en kitisisi, olisi jäänyt termiitit ja muut öttiäiset tutkimatta, ja täten olisi myös jäänyt putkivuoto huomaamatta. Samoin olisimme jatkaneet asumista vaarallisten kaasuvuotojen keskellä.

Se, että vessa on hajonnut pari kertaa, putket menny tukkoon, jääkaappi vaihdettu ja vedenlämmitin hajonnut, termiitit, muurahaiset ja koppakuoriaiset vallanneet talon, kaasuputkia korjattu moneen otteeseen ja sähköpistokkeet vaihdettu on kaikki tehty ihan mutisematta. Mutta mulla on aina huono omatunto pyytämisestä.

Vaikka pitää muistaa, että me maksetaan kaks ja puol tonnia, joten siihen hintaan pitää saadakin kitistä. Ja kaikki kitinät on ollut asioita, jotka se kodinomistajana olisi korjannut itsekin, ja kaikki ne nostaa asunnon arvoa.

Sharks!

Kiakkoo.

Kirpparikierros

Viime viikonloppuna, ei löytynyt mitään ostettavaa... mutta maailman pelottavin pelle, hienoimmat nukenvaunut ja korillinen karhua.

Tämän viikon kasvot

Hoidin tiistaista torstaihin kaverien koiraa Flashia. Flash on ihanan laiskanpulskea englanninbulldoggi. Hellyydenkipeä otus. Kun koiruuden omistajat olivat mainetta ja kunniaa etsimässä Hollywoodissa, minä työskentelin niiden olkkarissa Flashin seuralaisena.

Ihan kiva leikkiä koiranomistajaa!

Pixar!

Oman kylän animaatiiostudio Pixarin näyttely palasi kotiin. Olen tämän nähnyt Tennispalatsissa, mutta silloin ei ollut riittävästi aikaa...joten halusin nähdä sen uudelleen, kun siihen oli mahdollisuus.

Oakland Museum of California on kuin Tampereen Vapriikki siinä mielessä, että siellä on tilaa erikoisnäyttelylle, jonka lisäksi tilassa on pysyvä paikallishistorian näyttely ja taidekokoelma.

Pixarin jälkeen päätettiin vielä kiertää Kalifornianäyttely, joka olikin todella mielenkiintoinen! Historiaa mielenkiintoisesti esiteltynä intiaaneista hippeihin. Paljon kivasti rakennettuja vitriinejä ja huoneita, sekä paljon videota ja äänimaisemaa.

Hakemukset sisässä!

Käytiin eilen uskomattoman kärsivällisen Sherrien kanssa katsomassa paria asuntoa. Kaksi kolmesta oli sellaisia, että laitettiin hakemukset sisään! Iiik!

Cute Cottage 1322 Court St. Alameda CA 94501
$1,800  

Description: Adorable Home, w/w and wood floors, washer and dryer, detached garage for storage use only, deck, near shopping and transportation, no pets, no smoking

http://www.hbrinfo.com/1322CourtAlamedaCalifornia/211313/HAR700

Property Type: RENTAL-House/Cottage

Square Feet: 1000

Bedrooms: 2

Total Bathrooms: 1.5

Se oli uskomattoman söpö. Se on siis tuollainen mökki, jossa on kuisti, kuistilla riippukeinu ja ihana punainen postilaatikko! Sisällä oli varsin somaa, isohko huone olkkari-ruokailutila, josta yhden askeleen korkeammalla oli keittiö, joka oli aika erikoisen muotoinen, sellainen "kurvi", mutta siisti ja riittävän kokoinen. Tiskikone, pesukone ja kuivuri. Keittiöstä oli ovi takapihalle / patiolle, joka ei ollut valtava, mutta ihan riittävä pöydälle ja tuolille ja grillille JA mun kukkasille. 

Asunnossa on kaksi vessaa, jotka tosin oli hassusti peräkkäin. Toiseen kuljetaan makkarista, toiseen olkkarin kautta, joten ei tartte kenenkään vieraan kulkea meidän makkariin. Makkarit oli molemmat samankokoisia, ja ihan riittävän suuria. Makkariin laitettaisiin sänky ja Samin vaatteet komeroon, johon mahtuu yksi lipastoista, toimistohuoneeseen mun työpiste ja varmaan mun vaatekaappi ja lipasto.

Mää olin ihan myyty tän kanssa. 

Koiria eivät tosin huoli. Ja tän halusi muutkin. Kämpän sijainti on hyvä kauppoihin ja muihin nähden, mutta sitäkin tärkeämmin, hyvällä koulualueella. Joten kaikki muut hakijat ovat lapsiperheitä, joilla lapset ovat aloittamassa 2010 koulun, ja vanhemmat haluavat lapsen hyvään kouluun. 

Hyvä kauppa Encinal Market olisi kahden korttelin päässä. Reilu kymmenen korttelia isolle ostarille. Park St, joka on kylän pääkatu, on ihan vieressä. Tää ois kaupungin itäpuolella, joka on ns. "parempi puoli". 

Toivottavasti vuokranantaja ei tykkää lapsista. 

View Larger Map

Spanish Style Cottage 1546 5th St. Alameda CA 94501
$1,700  

Toinen asunto, josta laitettiin hakemus, oli vähän vähemmän sliipattu sisältä ja ulkoa, mutta varsin kiva silti.

http://www.hbrinfo.com/15465thAlamedaCalifornia/211289/HAR700

Keittiö oli aika nuhju, taustalla pesukone ja kuivurisyvennys, kuvaajan selän takana oli toinen syvennys, jossa oli iäkäs jääkaappi ja tilaa pöydälle ja tuoleille.

Kuisti ei ollut niin soma, mutta ihan söpö sisäänkäynti silti. Autotalli oli plussaa.

Takapiha oli ISO. Pihan perällä oli syy siihen, miksi tämä oli Samin suosikki: katos, jossa oli höyläpenkki ja säilytystilaa työkaluille.

Toinen makkari (toimisto) jonka perällä oli maailman pienin vessa. Siis sellaista kokoa kuin Anniinan vuokrayksiössä TTVO-aikoihin, jossa piti sujauttaa itsensä polvet lavuaarin alle, ja sitten vasta vetää ovi kiinni... Toinen makkari oli portaita ylös.

Olkkari ovelta katsoen, takka on toimiva, ja taustalla näkyy ruokailuhuone

Tällaista ei takuulla ole Suomessa. Talo on kuin länkkäristä.

Description: Lovely Split Level, wood floors, washer and dryer, one car detached garage, yard, fireplace, formal dining area, owner not responsible for refrigerator, washer and dryer, no pets, no smoking

Property Type: RENTAL-House/Cottage

Square Feet: 1042

Bedrooms: 2

Total Bathrooms: 1.5

Garage/Parking: 1 car, detached

Keittiö oli aika karu. Se oli ainoa iso miinus, mutta se oli ihan järkevän kokoinen, ja ihan ookoosti kaappitilaa. En nyt saa päähän, oliko siellä tiskikonetta, ei tainnut olla. Sellaisen voi ostaa erillisenä, maksaa satkun verran, ja keittiössä oli kyllä sille paikka.

Olkkari oli iso, ja takka on kiva lisä. 

Takapiha oli tuplat tuohon toiseen verraten. 

Sijainti ei ole niin optimaalinen kahviloihin ja palveluihin nähden Park St:llä, mutta ihan kivalla kadulla, ja Webster st:llä on kaikenlaista kauppaa. Plussaa lyhyestä kävelystä bussipysäkille. Reilu 10 korttelia isoon ruokakauppaan, joka tosin on Lucky, joka ei ole meidän suosikkikauppojen joukossa. Ihan parin korttelin päässä on tosin itäeurooppalainen ruokakauppa, josta voi löytyä hyviä juttuja. Ja ihan korttelin päässä oli italiainen herkkukauppa, josta saa salamit ja punaviinit sitten helpolla.

View Larger Map

Hyvä ajoitus!

Oltiin katsomassa asuntoja Alamedassa, jonka jälkeen olin menossa asiakastilaisuuteen. Samilla oli kiire palauttamaan autoa, joten se heitti mut Fruitvalen BART-asemalle.

Ihmeteltiin, kun aseman edessä oli joka tv-kanavan auto ja kopterit pörräs yllä. Erikoista, mutta ei hälyttävää. No, sit astun asemalle sisään, ja rivissä parisenkymmentä poliisia mellakkavarusteissa.

No okei. Selvästi jotain. Kysyin pollareilta, sanoivat olevansa varmuuden vuoksi paikalla, kun mielenosoitus on tulossa. Ok. Niin mikä mielenosoitus?

Vuosi sitten BART-poliisi tappoi "vahingossa" mustan miehen, joka oli polvillaan käsiraudoissa. Sitä seurasi mellakointia.

Mutta miten niin hyvä ajoitus? Ehdin viimeiseen junaan, joka asemalta lähti ennenkuin laittoivat aseman kiinni. Ehdin siis juuri karkuun hulinaa.

Toivottavasti ei mene rumaksi. Silloin rikkoivat ikkunoita ja polttivat autoja. Toivottavasti nyt ei tarvitsisi niin riehua.

Ja mulla siis ei ole, eikä olisi ollut, mitään hätää!

Onnea Sami!

Rakkaani syntymäpäiviä juhlittiin eilen, 9.11. perhepiirissä. Oltiin ihan pienimuotoisesti vaan kahdestaan ravintolassa.

Valkkasin raflaksi paikan läheltä kotia, saksalaisravintola Schmidt's. Kiva sisustus, ja ruokaa, jollaisesta Sami tykkää.

Syötiin alkupalaksi perunasosekeittoa ja herneröstejä smetanalla ja graavilohella. Pääruuaksi söin savumakkaraa, perunasalaattia ja hapankaalia. Sami söi kunnon wienerscnitzelin, jonka kanssa oli kukkakaaligratiinia, kapriksia, sitruunaa ja anjovista.

Olutlista oli ihan älyttömän pitkä!

Pakotin Samin ottamaan kanssani jälkkäriksi omenapiirakkaa, kun olin etukäteen sopinut, että tarjoilija tökkää kynttilän jälkkäriin. Sitä en arvannut, että ne laulaa kans!

..haappy biiirthday deaaaarrr...guy-in-a-black-shiiiirt, happy birthday to youuuuu!

Nauratti niin, ettei tullut laulettua mukana!

Mukava simppeli ilta, kuten sankari toivoikin. Sitten kotiin katsomaan eka jakso uutta Conan O'Brieniä, ja sit olikin jetlagisten nukkumaanmenoaika!

Huomisen asuntonäytöt! Jännää!

Isotukkainen isoautoinen pikkuinen täti Sherry saa kyllä tehdä töitä rahansa eteen meidän kanssa. Kaipa me ollaan nirsoja, kymmenisen kämppää nähty ja mikään ei ole ollut täydellinen. Toisissa ei ole pihaa, toisissa on liian pieni olohuone, tai sitten vieressä on kaupungin perhetaloja tai paloasema. Tai tyhjä tontti.

Tässä huomisen näytöt:

http://www.hbrinfo.com/15465thAlamedaCalifornia/211289/HAR700
Tässä vaikuttaisi olevan kaikki kohdallaan. Ollaan tähän mennessä tykätty kaikista, jotka on kahdessa tasossa. Keittiö on vähän ruma, eikä kylppärikään ole ihan vimpan päälle, mutta jos ne toimii, niin ei sillä ole niin väliä. Maalilla saa paljon aikaan. Ja vuokra-asunnolta on vähän turha toivoa, että kaikki olisi oman maun mukaista. Nykykämpässä on käynyt hyvä säkä, kun kaikki on sellaista, josta tykkää.

http://www.hbrinfo.com/1322CourtAlamedaCalifornia/211313/HAR700
tota mennään kans huomenna kattoon.

http://www.hbrinfo.com/1815St-CharlesAlamedaCalifornia/211065/HAR700
ja tätä mennään kans kattoon. Jännä nähdä, millainen se on sisältä.

http://www.hbrinfo.com/1101ParkAlamedaCalifornia/208315/HAR700
Tässä vielä tämä Park Avenue. Se oli mun haavetalo, mut siinä ei ollut pihaa. toi oli IHANA. Ja aivan huipulla paikkaa, pari korttelia kauppaan ja kauniilla kadulla. Siinä talossa oli vähän jotain hämärää kyllä, takapihalla oli valtaisa ruostunut vaja, joka ei ollut käytössä. Mutta sitä ei myöskään ollut purettu. Samoin talossa oleva alakerta oli suljettu, kun sen oli remontoinut vuokralainen laittomasti asunnoksi. Joten ovet oli vain naulattu lukkoon ja jätetty se tila tyhjilleen. Asunnossa oli, myönnettäköön, ihan älytön huonejako, johon eksyin näytössä. Mutta se oli jotenkin silti ihana... Mutta pihattomuus oli liian iso miinus, ja Samin mielestä se oli vähän liian outo. Myönnetään, olihan se. Mutta tilava!

Musiikinkuuntelutottumuksista

Olen ihan tässä vuoden aikana jälleen innostunut musiikista. Nuorempana kuuntelin aina vaan samoja cd-levyjä – ja aamuisin Radio Mafiaa, myöhemmin YleX:ää. Opiskeluaikoina koin musiikkialemmuudentunnetta, kun tuntui, että kaikilla muilla oli vahva musamaku. Itselläni oli biisejä, joista tykkäsin, mutten välttämättä edes tiennyt, kenen ne olivat. Omat suosikin maailmanmusiikkeineen ja Toriamoksineen tuntuivat liian nololta jakaa.

Sitten tapasin Last.fm:n. Last.fm on ilmainen nettiradion tyyppinen ohjelma, jossa syötät joko artistin nimen, jonkatyyppistä musiikkia haluaisit kuunnella, tai tagin, kuten vaikka "joulu". Näitähän on muitakin, Pandora lienee suosituin. Mutta mulle Last.fm on ykkönen.

Mun profiilissa on 21510 soitettua kappaletta, vuodesta 2006. Olen "tykännyt"

1,017:stä kappaleesta, ja olen koonnut yhden soittolistan. 

Suosituimpia "hakusanojani" on The Killers, Au Revoir Simone, Architecture in Helsinki, Feist ja Vampire Weekend. Siihen siis syötetään artisti, josta pitää, ja se soittaa siihen sopivaa musiikkia. Samin mukaan mun musiikkimaku on San Francisco-hipsterin. No, kuuntelen mää joskus baletti-klassista ja maailmanmusiikkiakin! Ja Sinatraa. 

Minulle Last.fm toimii paremmin kuin Spotify. Toinen palvelu kuuntelee ja oppii, mistä tykkään, ja soittaa muita artisteja, joista saattaisin tykätä. Lisäksi se on mainokseton, ja jenkeissä edelleen ilmainen. Huipuinta on, että saitti ehdottaa myös keikkoja, josta tykkäisin. Mulla on Last.fm applikaatio koneella, ja lisäksi nyt puhelimessakin. Ja omaa radiotaan voi kuunnella myös selaimesta jos ei ole omalla koneella. 

Ilman unibet-mainoksia. 

 

Todellinen näytön paikka

Kuten jo helmikuussa suunnittelin, tarvitsen ulkoisen näytön (http://kalifornikaationpaluu.blogspot.com/2010/02/nayton-paikka.html).

Ja kuten minulla on tapana, minkä tahansa valitsemisessa menee aina hetki. Pitäähän sitä lukea vertailuja, arvioita ja asettaa itselleen puolimahdottomia tavoitteita ja rajoitteita. Ja sen jälkeen vielä harkita asiaa hetki....

No, nämä oli siis ominaisuudet, joita piti olla:

• Säädettävä korkeus
• DVI-liitäntä, HDMI olisi plussaa
• EPEAT GOLD-tason ympäristöystävällisyyssertifikaatti
• Kohtuullisen näköinen, ei liian ruma
• Ammattikäyttöön soveltuva
• Hinta mieluummin lähellä $200 kuin $2000.

Jos siis olisi rahaa kuin meren mutaa, olisin melko varmasti ostanut Applen CinemaDisplayn. Tosin sekään ei ole säädettävissä korkeutensa puolesta. Mutta se on niin kaunis ja hyvä, että saisi sen anteeksi. Mutta hintaa ei saa anteeksi, $999.00 on vaan aika suolainen. Lisäksi ruutua on valitettu liian kiiltäväksi, jolloin silmät väsyy.

http://www.apple.com/displays/

Jos valitsisin aivan puhtaasti hauskan ulkonäon perusteella, valitsisin tämän:

BenQ V2400 Eco. Hauskannäköinen, valkoinen ja siihen voi istuttaa pienen kukan näytön juurelle. Mutta ikävä kyllä näyttö on arvosteluiden perusteella huono, eikä sitä voi säätääkään. Mutta se olisi hauskan näköinen ja kaunis sisustuselementti!

 Ja mihin sitten päädyin?

Samsung Syncmaster F2380.

Ei se kauneudella kilpaile. Mutta on rumempiakin. Ja se täyttää kaikki kriteerit. Kultastandardi, edullinen ($188!), mutta ammattikäyttöön suunnattu. Ja nimenomaan graafikoille ja vastaaville. Korkeutta voi säätää, mikä on tärkeää, koska en ole itsekään ihan standardimitoissa, ja ergonomian takia tätä näyttöä haetaan. Ruudun voi myös kääntää pystysuuntaan, joka saattaisi joskus olla näppärää. Ruutu on matta, joten sen pitäisi olla silmille armollinen. Ostin 23-tuumaisen. Ei siis niin iso kuin Applen CinemaDisplay, joka oli 27'', mutta sanoisin, että ihan riittävän iso tähän tarpeeseen.

The Samsung F2380 Professional Monitor is likely the best price for value monitor available for anyone doing graphic design, photo editing, AutoCAD work, and any other activity where great color calibration and accurate graphics are needed.

Overall, this monitor appears to be the midlevel graphics monitor needed by professionals who cannot spend $1000 or more for a monitor. It is aimed at a niche market- you cannot really use is for a dual purpose monitor and TV, or as a gaming monitor. Within that niche, it seems to be the best thing going for users who need a good graphics monitor at a reasonable price.
Bright Hub recommends it for the midlevel graphics user- it is the best priced choice out there in the 24” range.


Read more: http://www.brighthub.com/computing/hardware/reviews/63124.aspx#ixzz146RqBI4c

Täällä vielä Cnetin arvostelu, johon luotin eniten:
http://reviews.cnet.com/lcd-monitors/samsung-syncmaster-f2380/4505-3174_7-33730272.html?tag=rnav

Ja miksi en hommannut täys-ledinäyttöä? No, en löytänyt yhtään, jota olisi suositeltu enemmän kuin tätä näyttöä. Ne ei ole mun mielestä vielä ihan täysillä mukana, aika uusi juttuhan tuo on.

Ja mun piti saada se hankittua ennen vuoden loppua, jotta saan näppärimmin vähennettyä verotuksessa.

Haaveissa olisi myös uusi Wacom... edellinen kun on ostettu alelaarista silloin kun opiskelin. Ja sen kynä hajosi jokin aikaa sitten, ja niitä ei enää valmisteta tai myydä missään. Jouduin ostamaan vielä halvemman mallin rimpulan kynän siihen...

Langaton Wacom Intuos 4 olisi aika kiva. A5 tai ehkä jopa A4 koko olis kiva.
Mun Wacom on Graphire 4, pienin koko, A6, siis sellainen reilu postikorttikoko. Se on tarkoitettu kotikäyttöön. Se on käytännössä vain ergonominen hiiren korvike, kun taas ammattilais-Intuoksella pystyy piirtämään "ihan oikeasti", paineentunnistus ja kaikki. Mutta vanhassa ei ole mitääm vikaa varsinaisesti, ja sillä pärjään... mutta ei se paremman haluamista estä.

Ehkä sitten ekan kirjaprokkiksen jälkeen palkitsen itseni uudella hiirulaisella!

Messut

Joiden ohessa järjestettiin mun laskutussoftan illallinen, oli tänään. Messut ei kiinnostaneet, mutta muiden Freshbooks-asiakkaiden tapaaminen kyl. Löysin monta graafikkoa ja ja onnekseni pari webtyyppiä. Käyntsäreiden vaihtelua, ruokaa ja smalltalkia. Alan olla siinä parempi. Mutta ei se helppoa ole.

Go Giants!

...eikä me voitettu ees mestaruutta vielä!

Ja se siitä patriotismista...

Nyt ne pressut oli sitten maassa. Kuraisina ja yksin. Aaaammeeeeriiicaaaa theeeee beauuuutifuuul...

Should we stay or should we go... padada-da-dam!

Eli asuntouutisia. Tai no ei oikeestaan uutisia, mutta raportti. Ei olla edelleenkään tehty päätöstä, muutetaanko vaiko eikö.

Mahkut olisi saada enemmän kotia vähemmällä. Nykyisessä kodissa on ihan riittämiin tilaa, tavallaan liikaakin, mutta se on vähän väärissä paikoissa. Olisi huippua olla olkkari, keittiö, makkari, mun toimisto, ja yksi pikkuinen lisähuone, Samin musisointiin ja vieraille. Ja yllättäen, ulkotila on muodostunut meille tärkeäksi. Meidän piha on vähän pieni, ja sinne ei paista juuri koskaan aurinko. No, puolisen tuntia aamupäivällä...mut ei sitä voi oikein laskea. Kylmä siellä on istuskella, oli kesä tai talvi. 

Mutta sitten on se sijaintiasia, muuttaa kaupungista itäpuolelle lahtea. Saarella asumisessa on jotain romanttista, kysy vaikka lauttasaareilaiselta. Olisiko se iso muutos? Mulle ei niinkään suuresti. Samille enemmän työmatkoja ajatellen. Ja lauantai-iltoja ajatellen. Mutta jos vuokra olisi tonnin halvempi, eikö se $50 taksimatka kaupungista kotiin silloin tällöin olisi ihan järkeväkin sijoitus?

Listaan hyviä ja huonoja puolia.

JOO:

• Mahkut säästää rahaa = rahaa ois enempi muihin asioihin
• Uusi ympäristö, vaihtelu virkistää
• Mahkut päästä eroon naapureista
• Aurinkoisempaa ja lämpimämpää
• Mahkut parkkeerata auto
• Ehkä mahkut saada lemmikki (ainakin mahdollisuus, eri asia, tapahtuisiko se)
• Polkupyöräily mahdollistuu mullekin (koska musta ei ole kantamaan pyörää portaita ylös, tai polkemaan SF:n mäkiä!)
• Kivat lenkkeilymaastot biitsipromenadilla
• Turvallinen ja suloinen alue

EI:

• Työmatka vaihtuu metrosta bussiin, joita menee harvemmin
• Muuttamisessa on kamala työ
• Rahatilanne muuttuu parempaan suuntaan vuodenvaihteessa muutenkin
• Yöelämästä kotiinpääsy hankaloituu

MIKSEI:

• Eletään nyt jo hyvin lähiö-suburbiaelämää, töihin, kotiin, sohvalla telkkaa ja ruokaa, nukkumaan. Viikonloppuisin ehkä jonnekin. Harvoin tulee lähdettyä minnekään muutamaa korttelia kauemmaksi.
• Kavereita ei muutenkaan ole kävelyetäisyydellä niin montaa. 
• Kaikilla muilla on auto, joten meille tuleminen ei olisi niin hankalaa kenellekään
• Ei se nyt niin kaukana ole. 

Oltiin keskiviikkona katsomassa taas asuntoja, ja yksi ihan potentiaalinen löytyi. Keittiössä vaan ei ollut työskentelypinta-alaa yhtään. Ja kun haaveissa on se mökki, jossa ei asuisi yllä eikä alla ketään, niin siitä ajatuksesta ei vaan pääse. Keskiviikkoinen oli yläkerta kahden kerroksen talosta.

Maanantaina toiset treffit isotukkaisen kiinteistövälittäjä Sherrin kanssa.

Mun suosikki on tällainen:

 

Se on aivan huipulla sijainnilla, kaksi korttelia upouudelle ihan tyylikkäälle ostarille, jossa mm. Trader Joes-ruokakauppa. Lähellä keskustakatua, jossa kauppoja, leffateatteri, ravintoloita yms.  Se olisi tuo koko talo ymmärtääkseni. Siinä on myös autotalli (johon kai saa polkupyörätkin parkata – ja vuokra-auton!) 

Olkkari, keittiö, makkari, toinen makkari (=toimisto) ja pikkuruinen bonushuone (=Samin musanurkka / vierashuone). Takapiha, kauniita viktoriaanisia yksityiskohtia ja kaikki toivelistalta, tiskikone, pesukone ja kuivuri jne. 

Täällä lisää kuveja: http://www.hbrinfo.com/1101ParkAlamedaCalifornia/208315/HAR700

Toinen suosikki on craftsman-tyyliä, varmaan 1910-luvun lopulta tai ehkä 1920-luvulta. Varsin soma myöskin. Tässä on varustellumpi keittiö kuin Park Avenuella. Mutta ei niin kiva kylppäri.

Lisää kuvia täällä: http://www.hbrinfo.com/1025EagleAlamedaCalifornia/210207/HAR700

Sit päästään katsomaan vielä kolmatta pikkutaloa, joka ei ole vielä listattuna saitille. Nähtiin se keskiviikkona ulkoapäin, ja se vaikutti oikein hyvältä, ikkunasta kurkkien.

Ihan mielenkiintoista nähdä, miten kuvista tullut mielikuva vastaa todellisuutta.

Ja löytyiskö niin ihana koti, että kannattaisi vaihtaa... siinäpä vasta kysymys!

Yksi suosikkielokuvistani...

On Star Warsit (ne kolme alkuperäistä).
Tällä viikolla on ollut paljon uutisia aiheesta, alkaen Carrie Fisherin (Leia) kokkelia nokkaan Hothissa -paljastuksista uusiin valokuviin kuvauksista.

Sit näin tämän:





Koko trilogia kerrottuna kahteen minuuttiin. Paperianimaationa. Ja tykkään tosta biisistä. Tatooinen kaksoisaurinko, opetti minulle kaiken, minkä tiedän. Satavarmana toi soi päässä koko loppupäivän...

Sit ne muut jutut.

Kokaiinista:

Prinsessa Leia: Käytin huumeita Tähtien sodan kuvauksissa!

11.10.2010 17.51 - Nelonen (Päivitetty 11.10.2010 17.51)

Tähtien sota -elokuvien naistähti Carrie Fisher, joka esitti prinsessa Leiaa, paljastaa Wishful Drinking -muistelmissaan käyttäneensä huumeita Imperiumin vastaisku -elokuvan kuvauksissa.
Omien sanojensa mukaan Fisher, joka kertoo kirjassaan taistelustaan päihteitä vastaan, käytti kokaiinia vuonna 1980 ilmestyneen Imperiumin vastaisku -leffan kuvauksissa. Näyttelijätär kertoo istuneensa jääplaneetan lavasteissa ja käyttäneensä kokaiinia.
Associated Pressille antamassaan haastattelussa Fisher kertoi ettei edes pitänyt kyseisestä aineesta, mutta oli valmis tekemään mitä vain päästäkseen pilveen.

Valokuvista: http://www.vanityfair.com/hollywood/features/2010/10/the-making-of-the-empire-strikes-back-201010?currentPage=all&ref=nf

Toi patjakuva naurattaa mua eniten.

Työmyyräuutisia

Olin eilen jumissa San Rafaelissa, kun en löytänyt tietä bussipysäkille. Näin sen toisella puolella, mutten tajunnut, mistä sinne pääsee. Motarin yli ei uskaltanut kipaista. Lopulta tunnin kävelyn jälkeen luovutin, ja menin istumaan toimistotalon eteen ja tilasin taksin viemään minut bussille. Lämpöä rapiat 32 astetta, ja mulla päällä musta paksu puuvillamekko.Virhe! Elämäni fiksuin idea oli ottaa korkkareiden lisäksi ergonomiset matalat varvassandaalit mukaan.

No tarinahan alkaa siitä, että olen etsiskellyt lisätöitä, joko unelmaduunia kokopäiväiseksi, tai "jotain vaan" freelanceröinnin lisäksi. Muutamassa haastattelussa tullut käytyä, ja ne on mennyt ihan ookoo, mutta ei ole vielä tärpännyt.

No, eilinen reissu oli sinänsä hassu, että olin sinne mennessä jo varma, etten tulisi ottamaan työtä vastaan jos tarjoisivat. Tai ainakin olisi paljon ehtoja. Työssä itsessään ei olisi mitään vikaa, melkeinpä unelmaduuni, mutta sijainti niin kaukana, ettei siinä olisi mitään järkeä. No, kyllähän täällä monikin menee junalla Palo Altoon saakka, johon menee pari tuntia. Mutta se on aika vahvasti eri asia kuin kävellä metrolle, sitten BARTilla bussipysäkille, sitten bussilla 80 min, ja sitten kävellä puolisen tuntia ollakseen perillä. Ja busseja ei mene kovin usein, muutaman tunnin välein.

Olin menossa haastatteluun ihan uteliaisuudesta, harjoituksen vuoksi ja ajatuksenani oli kysyä, josko työstä voisi suurimman osan tehdä etänä, tai josko freelancerpesti olisi mahdollinen.

Haastattelu meni todella hyvin, siis unohdin olevani haastattelussa välillä, tyyppi oli tosi mukava ja mua ei jännittänyt yhtään. Kuitenkin pysyttiin asiassa.

Viimeinen kysymys olikin sitten, että "Mites on, oisko tää unelmaduuni jos se olisi San Franciscossa?", ja miten aiot tehdä työmatkan kanssa. Olin jo aikaisemmin kertonut, ettemme omista autoa, ja etten myöskään aio sellaista hankkia (saatika ajaa).

Ja juuri kun olin kysymässä, että olisiko mahdollista työskennellä freelancerina, Jason kysyi ihan samaa!

Ja sitten alettiin keskustella projektista, jonka tekisin.
Josta en voi kertoa vielä muuta kuin että siihen liittyy Onnenpäivät-sarjan näyttelijä, jolla on yllättävä harrastus. Ja siitä harrastuksesta tehdään valokuvakirja herran elämänohjeilla ja lyhyillä tarinoilla.

Tulevaisuudessa projekteina voi muun muassa olla Star Wars, X-Files, Dreamworksin animaatioelokuvat, Beatles ynnä muita fanittamisen arvoisien aiheiden kirjoja. Olen taivaassa.

Burning Man decompression

Samilla JP:n peilipallosafariasu. Jonossa ollaan. Rankka viikonloppu, juostu puolessakymmenessä asuntonäytössä... Yksi potentiaalinen, muut liian pieniä tai rumia.

Patriotismin mittari

Voi esimerkiksi olla se, tilaatko valkoiset pressut vai painatatko niihin kuosiksi lipun. Tuntuu, ettei mikään pinta ole liian alhainen lipulle, ei musta ainakaan tuntuisi kunnioittavalta laittaa Suomen lippua auton kuraläppiiin? Samaten hassua on se, että liput liehuu myös öisin...

Eeppinen kaksintaistelu syksyisenä torstai-iltana

Koiperhoset parveilee iltaisin olkkarin ikkunalla. Hämähäkki löysi hyvän paikan verkolle. Verkko meni melkein rikki, kun iso koi lensi siihen.

Taistelu jatkui puolisen tuntia. Lopulta hämis voitti, ja laittaa koiperhosta parhaillaan pakettiin.

Ei tässä tarvitse Avaraa Luontoa!

Lautalla Bay Arean Lauttasaareen

Asuntoa katsomaan, mukava sunnuntai-iltapäivä, lauttamatkalla lahden yli. Asuntonäyttö puolitosissaan Alamedassa!

Kuulumisia!

Porukat oli kylässä kaksi viikkoa, ja se oli vallan hauskaa. Käytiin amerikkalaisen jalkapallon pelissä, kierroksella panimossa ja muuten vaan ihmettelemässä ja syömässä kaikenlaista.

Moon Festival

Kiinalaista kuujuhlaa ja paraatia katselemassa San Franciscon Chinatownissa. Mukana myös Lasse ja Elli.