Tämän kuun lopussa on yksi ämörikan hauskimmista juhlapyhistä. Siihen ei sisälly uskontoa, politiikkaa tai hirmuisia ihmismassoja tuhannen kännissä. Siksi se on hauska juhla. Meidän kaikki halloweenit on menneet aika tylsästi, ei olla tehty mitään erityistä. Joten tänä vuonna päätin kääntää Keinäsveneen kokan kohti kekrikekkereitä! '
Kutsun suunnitteluhan on tärkein osa.
Ajatuksena oli pitää juhlat simppelinä. Omat pullot ja naksut mukaan. Ajatuksena oli olla häsläämättä liikaa. Naamiaisissa on riittävästi pohtimista.
Mutta sitten eksyin Martha Stewartin sivuille. Ja PAKKO mun on tehdä tällaiset kurpitsat pöytäkoristeeksi! Sami osti eilen juhlatarvikekaupan muovihammasosaston mulle tyhjäksi (eli neljät hampaat...), ja kurpitsoja olin muutenkin ostamassa. Ainoa muu koristelu on kangas, jota tilasin netistä alelaarista muutamalla dollarilla jaardi. Pöytäliinoiksi.
Ja hei, kellä muulla on oranssi olohuone ja "kirjastohuone", jossa on vanhoja valokuvia ja luurankosiluetteja katossa?
Ks. Samin synttäripostaus alla, ja koristeethan on olleet paikoillaan kaksi vuotta...
Huh. Nyt on sitten juhlat juhlittu, Sami 30-vuotias ja kämppä täynnä tyhjiä ja täysiä pulloja. Ja juustoa. Ja koristeet on varmasti paikoillaan ens vuoteen asti! Koko talo on täynnä kimmeltäviä tähtiä, ja niitä on joka sukan pohjassa... mutta piñatan hakkaus oli kyl hauskaa ja sen sotkun arvoista...
No comments:
Post a Comment