Lauantai-illan huumaa...tai huuruja...

Mulla on ollut hiukan sellainen askartelupaskartelufiilis päällä jo pidemmän aikaa. Tämä lauantai kului ikkunanpokia maalatessa – uudet ikkunat keittiössä, makkarissa ja olkkarissa piti maalata, kun asentajamiehet läträsi silikoonia ja jotain valkoista kalkkimaista pakkelihtavaa maalia ympäri pokia ja seiniä. Sillari varsinkin on tylsä, kun siihen tarttuu lika, niin näyttää tosi karulta ihan upouudet ikkunat.

No, maalia peliin.
Vanha pokien maali oli aika luonnonvalkoinen, sanoisin jopa persikkainen. Uusi valkoinen ikkuna sai sen näyttämään vielä kamalammalta.

Tässä sekä ennen (sisäkarmi) ja jälkeen, iso ero. Nurkassa näkee suttuista silikonia. 

Korkeat huoneet, onneksi naapurilla on korkeat tikkaat, joita lainata. Melkein aloin maalata koko keittiön paneelia, mutta onneksi kykenin hillitsemään itseni. Tosin, se pitää kyllä maalata ennen kuin muutetaan, kun poljinroskiksen kansi on naarmuttanut siitä maalit tosi rumasti.

Mutta niin, keittiön ikkunan maalasin yhtenä arki-iltana. Sitten tänään lauantaina oli aika maalata makkarin ikkuna. Meidän sänky on sellaista tuhtia hitsattua metallia – joten päädyin työskentelemään pienessä tilassa, kun en saanut yksin sänkyä liikkumaan.

Mutta ihan hyvä siitä tuli.

Ja koska tiskaaminen, hiominen & maalaaminen, jumppaaminen, imurointi sekä koko kämpän moppaus ei näemmä riittänyt, illan seuraava ohjelmanumero oli sitten aloittaa pitkään harkinnassa ollut projekti:

keittiön pöytä.

Se on vanha pöytä, jonka kävin ostamassa ehkä maailman siisteimmältä tyypiltä – sen koko koti oli täynnä ihan mielettömän hienoja viiskytluvun huonekaluja – ja tyyppi pahoitteli, että pinnassa oli muutama pieni ruostetahra, muuten pinta oli ihan vimpan päälle.

Kunnes se muutti meille, siis. Jollakin tavalla se vanha maalipinta oli tosi herkkä. Joka ikinen tahra jäi maalipintaan, happamat tahrat vaaleiksi, rasvatahrat tummiksi, jotkut tahrat muutti mintunvihreän pinnan siniseksi. Ruostekin paheni. Oli puhetta, kuinka sen voisi viedä automaalaamoon. Mutta sitten ostin maalinpoistoainetta toiseen projektiin, ja Citristrip sai tänä iltana näyttää taitonsa uudelleen!

Pinkki kama on Citristripiä, ruoste ja epämääräiset tahrat, todisteaineisto A

Sininen tahra 

Se saa muhia tuossa muutaman tunnin, ja sitten maali pitäisi pystyä kaapimaan pois. Tämä on oikeastaan eka kerta kun teen tämän – viimeksi maalipinta, jota koitin poistaa, olikin linoleumia eikä maalia...

Seuraavaksi sitten pitäisi saada ruoste pois. Teräsvillalla, oksaalihapolla ja etikalla pitäisi lähteä. Pöydän reuna on kromia, ja suurimmaksi osaksi mahtavassa kunnossa ikäisekseen. Muutaman ruostetahran saa pois hinkkaamalla alumiinifoliolla, opin Myytinmurtajista.

Sitten ruostetta estävä pohjamaali, ja sitten maali. Mutta minkävärinen?
Pöydän tuolit jää mintunvihreiksi. En takuulla pysty löytämään samaa sävyä spraymaaleista. Mietin, olisiko valkoinen tai kerma neutraali ja hyvä?

Tässä pöytä kunnon valossa. Tuolit on ihan priimakunnossa.