Vietin aurinkoisen ja lämpimän viikonlopun maaten sohvalla, niistin yhden paperikassillisen täyteen nenäliinoja, ja katselin erinäisiä elokuvia ja sarjoja:
- She's the Man: romanttinen komedia teineille. Tyttöjen jalkapallojoukkue lopetetaan, eikä heidän anneta liittyä koulun poikien joukkueeseen, joten yksi tytöistä menee veljensä kouluun pukeutuneena pojaksi, pääsee joukkueeseen ja tietysti voittaa ne oman koulun pojat. Hahhah-hauskaa väärinymmärrystä ja teinidraamaa lisäksi... Yksi räkäpiste. Kelasin, kun oli niin tylsä.
- We bought a Zoo – sana, jota uskon leffakriitikkojen käyttäneen on "lämminhenkinen". Se yleensä tarkoittaa siirappia, mutta sen sijaan, leffa oli oikeasti lämminhenkinen ja kiva. Matt Damon on kuusivuotiaan tytön ja teinipojan yh-iskä / leski, joka ostaa talon, jonka mukana tulee ränsistynyt eläintarha. Eläintenhoitaja on Scarlett Johansson, jonka sisarentytär on samanikäinen kuin teinipoika. Ette ikinä arvaa, miten käy?
- The Descendants: Oscareissakin pärjännyt leffa, George Clooney. Havaiji. Leffa oli enempi draama kuin trailerin perusteella olisi arvannut, mutta hyvin rakennettu. En kerro enempää, etten spoilaa.
Aloitin myös uuden sarjan: Smash. Musikaali-tv-sarja Marilyn-musikaalin tekemisestä. Oikein viihdyttävä.
Ja ei äiti, en ole allerginen sille kissalle. Se ei ole tullut moneen päivään, ja kissa-allergia harvoin teettää kuumetta. Kissun tarina jatkui niin, että vein lapun kaulapannassa olleeseen osoitteeseen kysyen, onko ookoo, että kissa hengailee mun kanssa tunnin-pari päivässä. Sieltä soitti nainen innosta piukkana, Saffy-kissa kun ei ollut tullut kotiin kahteen viikkoon! Se asuu siis korttelin päässä, ja omistaja epäili, että Saffylla on myös muita "adoptiokoteja", joista joku sitä myös ruokkii. Mikä on mun mielestä epäeettistä. Mut omistaja tuli Saffyn hakemaan täältä meiltä, ja itkeä tirautti. Päivän hyvä teko tehty.
No comments:
Post a Comment