Kylmä suihku kaunistaa

Kun tultiin Vancouverista, ei tullut lämmintä vettä, aamulla soitettiin putkimiehelle ja ne tuli melkein heti. Ongelmana oli kaasulämmittimen sammunut pilottiliekki. Silloin se sanoi, että kannattaa alkaa budjetoimaan uutta pönttöä varten, sillä tämä ei enää kauaa kestä.

Viikko eteenpäin, ja tällainen näky meitä odotteli kotiin tullessa:



Se oli ruostunut päältä puhki, ja pulppusi kolmesta eri kohtaa. Ei pikkuhitsauksella enää toiminut. Joten jätkät palas takasin soiteltuaan ensin vuokraemännän kanssa, ja uusi lämmitin laitettiin paikoilleen.

Se on hieno, siro ja tankiton. Varsinaisesti ei elämää muuttanut millään lailla, lämpimän veden saaminen kestää ihan yhtä kauan vieläkin, mutta ainakin tietää tekevänsä ekotekoja. Sellainen pönttö kun kuluttaa energiaa pitämällä osan vedestä jatkuvasti lämpimänä, ja se lämpö haihtuu jatkuvasti ulkoilmaan. Pöntötön versio lämmittää kuumaa vettä sitten kun sitä tarvitsee.

Lisäksi se on ehkä viideosan pöntön koosta, joten nyt on lisää säilytystilaa takapihalla, jonne ei sada tai tuule sisälle. Laitoin mun kokoelman muovisia kukkaruukkuja sinne kaappiin, ja ajatuksena on myös siirtää iso muovikanisteri kukkamultaa sinne kaappiin. Jee!

Mainitsinko jo, että sen vanhan lämmittimen päällä oli hiirenpapanoita?
Hyyyyyyiii!

Nyt kun vielä vaihdetaan suihkun pää tähän vettä säästävään malliin, ollaan aika hyvässä kuosissa.



Sen voi eka laittaa valuun, ja sitten kun kuumaa vettä alkaa tulla, se automaattisesti lakkaa valuttamasta sitä. Silloin tietää astua suihkuun, vetää narusta, ja saa lämmintä vettä niskaan. Tämä malli myös päästää vettä vain 1.5 gallonaa minuutissa, kun normaalisuihkuilu Kalifornian jo tiukoilla säännöksillä kuluttaa 2.5 gallonaa minuutissa.

Ja otan sen kylmän veden talteen ja kastelen sillä kukkia.
Lisäksi harvemmin tulee suihkuiltua yksin tai kauempaa kuin 5 minuuttia per henkilö.

Tämä osasto maailmanpelastamisesta alkaa siis olla hyvässä kuosissa.