Makers faire

Parempia kuvia Miikan Flickrissä: http://www.flickr.com/photos/miikka_skaffari/sets/72157623995716155/

Bay Area Maker's Faire on iso tapahtuma, jonne kokoontuvat kaikenlaiset rakentelijat ja käsityöläiset. Tämänvuotinen tapahtuma koostui kolmesta alueesta: ulkotilasta, jossa oli kaikkea isoa, höyryveturilla toimivasta jäähilesorbettikoneesta (alin kuva) hassuihin autoihin ja kulkupeleihin (ylin kuva ja keskimmäinen kuva), tultasyökseviin kymmenmetrisiin metallitaideteoksiin.


Ykköshallissa oli näytillä valotaidetta ja Samin suureksi iloksi Tesla Coil -näytös. Tuo valoa muuttava Buddha oli mielenkiintoinen, sen väri muuttui sen mukaan, kuka sitä kosketti. Ja se väri muuttui todella kauniisti, pehmeästija aaltoilevasti. Harmi, kun ei voinut ottaa videota. Mun väri oli pinkki.

Kakkoshallissa oli nörttien paratiisi, messuhallin tyyppinen tila, jossa pöydillä oli esillä erilaisia keksintöjä ja komponentteja. Tää osasto meni suurimmaksi osaksi multa yli... en oo riittävän insinörtti. Mutta olihan sitä hauska tutkia. Paljon aurinkopaneeleja ja ledivaloja. Yksi tyyppi oli rakentanut pyöräilykisapaidan, jossa selässä näkyi isoilla numeroilla jatkuvasti pyöräilijän vauhti. Se oli musta hauska idea. Sillä tyypillä oli päällään iso viktoriaaninen hame, jossa hameosassa oli kaiuttimia, josta soi ooppera.

Ja sit siellä oli iso osasto, jossa sai rakennella legoilla. Ja paljon kauko-ohjattavia leluja ja robotteja. Bay Area R2D2-kerho sai mut kiljahtamaan ilosta. Jätkät rakentelee oikean kokoisia, toimivia malleja Star Warsin R2D2:sta. TJEU: http://www.youtube.com/watch?v=xTz-mC0h9G4

Ja sitten kudonta- ja huovutusnurkka. Olisivat opettaneet kutomaan. Oiskohan pitänyt mennä? Tosin se askartelupaskartelunurkka oli mielenkiintoisen lehden järkkäämä, ja jumahdin hetkeksi lueskelemaan. Lehden nimi oli yksinkertaisesti Make. Ja se oli sellanen Valittujen Palojen kokoinen lehti, jossa oli todella hyvin kirjoitettuja ja kuvattuja ohjeita siitä, kuinka tehdä melkein mitä vaan, lintulaudasta kotiviiniin.

Kolmas halli, oli pikkuhalli,  josta saa normioloissa vuokrata työpajatilaa. Nyt keskittyivät esittelemään hienoimpia teoksiaan ja värkkejä. Tää osasto meni ihan totaalisesti yli. Kyllä mä tiedän mikä CNC-jyrsin on, mutta en ymmärtänyt, miksi mun pitäisi olla siitä itse laitteesta niin innoissaan...

Ulkotilat oli kyl mielenkiintoisimpia. Yks tyyppi oli rakentanut oman pienen puisen vuoristoradan. Toinen oli tuonut vimpan päälle restauroituja ikivanhoja autoja. Yksi alue, johon ei menty, oli katsomo ja vesialue, jossa pelattiin laivanupotusta, oikeilla pienoissotalaivoilla ja oikeilla minitorpedoilla. Sinne oli tajuton jono, ja piti allekirjoittaa soppari, ettei haasta ketään oikeuteen jos jotain lentää päin, ja piti pistää suojalasit päähän. Me kurkittiin sitä aidan takaa vähän.

Näin myös idolini, Eepy Birdin. Siis ne tyypit, jotka tekee niitä Mentos ja Cola -suihkulähteitä. Ne esiintyi tuolla. Tosin me oltiin tosi kaukana, ja siellä oli tuulista, joten se oli aika blah.

Tässä video niille, joille Eepybird ei ole tuttu (jos ei ole, olette missanneet tärkeän internetmeemin):




Näyttävyys oli siis yksi elementti.


Taide toinen.


Insinöörinörttiys ehdoton kolmas.


Ja kun ne yhdistää huumoriin, saadaan aikaan:

Hiirenloukku-pelin, oikeassa koossa.



Tässä se lautapeliversio. Mä muistan pelanneeni tätä joskus.