Sunday, June 6, 2010

Akua!

 Kuva: http://www.flickr.com/photos/kayveeinc/4466422622/

Olen pitkään jo suunnitellut akupunktion kokeilemista. Se on yksi suositelluista hoitomuodoista päänsärkyihin ja etenkin migreeneihin. Ja sain vihdoin aikaiseksi, kun kärsin kolme päivää lievästä migreenityyppisestä päänsärystä.

Kuten usein tällaisissa asioissa, menin etsimään sopivaa paikka Yelp.comista, jossa on normaalien ihmisten kirjoittamia arvosteluja ravintoloista hammaslääkäreihin. Olen löytänyt sitä kautta omalääkärini, hammaslääkärini, ja monta hyvää kauppaa ja ravintolaa.

San Francisco Community Acupuncture oli saanut kuutisenkymmentä viiden tähden arvostelua. Sinne siis.

Paikka toimii niin, että uudet asiakkaat täyttävät terveyskyselyn aulassa. Kysymyksinä muun muassa "Jos sinua janottaa, tekeekö mieli kylmää, huoneenlämpöistä vai lämmintä juotavaa, vai onko sinulla jano, mutta ei halua juoda?", tai "Mihin aikaan päivästä sinua väsyttää", ja muutama astetta esoteerisempi kysymys, niinkuin tunteeko olonsa jahkailevaksi tai päättämättömäksi, tai surulliseksi, tai kiukkuiseksi. Onko huonomuistinen, tai minkälaisia ruokia tekee eniten mieli?

Paperin täytettyäni, ja tietysti allekirjoitettuani lomakkeen, jolla lupaan olla haastamatta ketään oikeuteen jos jotain menee pieleen, siirryimme pikkuiseen takahuoneeseen keskustelemaan vielä tarkemmin mun vastauksista. Eipä ole koskaan tullut keskusteltua kuukautisvuodosta tai siitä, paleleeko mennessä nukkumaan, ja heräänkö hikisenä, noin tarkasti kenenkään kanssa.

Yllättävän vaikeaa on kuvailla päänsärkyä. Varsinkin, kun mulla niitä on monenlaisia, kiristävää vannetta, tylppää tykyttävää kipua, välillä kuin joku tökkisi tikulla aivoihin, migreenisärkyä, jossa tuntuu, että koko pää räjähtää...

Itse hoito jännitti. En oikein tiennyt, mitä odottaa. Jotenkin olin ajatellut, että neulat menisi sinne, missä kipu on. Mutta ne menikin joka paikkaan. Jos olisin ajatellut asiaa, olisin varmaan laittanut erilaiset kengät..nyt oli ihan sukkanukassa varpaat! Onneks ei haisseet pahalle, vaikka oli tosi kuuma päivä.

En pelkää neuloja, mutta en suuresti rakastakaan niitä. Kuvittelin, että se tuntuisi samalta kuin rokotus tai verinäyteneula. Mutta eip, ei se tuntunut yhtään siltä, kuin kuvittelin. Enemmän sellaista, kun tökkis nuppineulalla. Neuloja laitettiin päähän yksi, yksi vasempaan korvaan, yksi vasempaan ranteeseen, yksi lähelle kyynärpäätä oikeassa kädessä, ja yhdet molempien polvien ja isovarpaiden lähelle. Niin, ja yksi meni keskelle otsaa, kulmakarvojen väliin.

Osan laittamista ei edes tuntenut tai huomannut, varpaiden lähelle menevät tuntui jännästi, vähän niinkuin "poksahti". Ne oli myös ainoat, jotka tuntui miltään kun olivat paikoillaan. Niiden ympäristöä kutitti, sillä tapaa kuin paranevan arven ympäriltä kutisee joskus.

En olettanut sen vaikuttavan juuri mitenkään, mutta mulla oli kuumia aaltoja, lihakset nyki, ja nukahdin – paikassa, jossa puhelin soi, ovi kävi, ihmiset puhui ja ihmisiä kulki ohi. Ja mää en ole päivätorkkuilija.

Niin, paikan ideana on säästää kuluissa niin, että hoitohuone on ryhmätila. Jokaiselle oli lepotuoli, ja akupunktuuristi kiersi tarkkailemassa eri pisteiden välillä. Kun oli aika lopetella, tai itseasiassa lopetettiin ajoissa, koska akutyyppi oli huolissaan, kun olin niin tokkurassa, olin ihan löysä nuudeli. Ihan unisena ja pää kevyenä.

Sitten multa kysytään, "kuinka paljon haluaisitte maksaa tänään?"

Ai mitä?

Joo, meillä on tällainen maksusysteemi, kertamaksu on mitä tahansa $20 ja $60 väliltä. Että maksaa oman kykynsä ja halunsa mukaan.

Melkoista.

No comments:

Post a Comment