On tääl taas! Jee!
Keinästen suosikkihoitokoira Welsh Terrier Charlie (Walesinterrieri Wikipediassa) oli taas muutaman päivän hoidossa. Mr. Charleston oli kasvanut, sekä fyysisesti että henkisesti, eikä ollut enää samanlainen riiviö kuin aiemmin.
Viime kerralla puolet ajasta kului jahdatessa, kun koiru löysi roskia, sukkia, kenkiä yms. pureskeltaviksi. Tällä kertaa joutui vain muutaman kerran ottamaan suusta jotain pois, eikä kertaakaan jahtaamaan. Kieltämättä valtaisa kiusaus, olohuoneen pöydälle jäänyt suklaakääre, tarttui hampaisiin, mutta sen kanssa piti tulla rehentelemään takahuoneeseen, ikäänkuin lällättämään "kato mitä mää löysin".
Ulkoilu oli samasta syystä paljon helpompaa. Ei tarvinnut viiden metrin välein pysähtyä repimään styroksia tai muita roskia suusta. Vähemmän sinkoilua lenkkeilijöiden ja toisten koirien ja pulujen perässä oli myös, tosin ei hauva vieläkään kävele kovin kauniisti hihnassa.
Omistajien raportoimat sisäsiisteysongelmat eivät olleet ongelma. Ainakaan meillä.
Toivottavasti tulee pian takaisin! On jo ikävä meidän satunnaiskoiraa!
No comments:
Post a Comment