Billy Bob's

Mentiin sitten lauantai-iltana rodeoon. Oli se aika hurjaa.

Paraatipaikalla!

Main Streetillä oli tänään paraati! Se oli osana Fort Worth Stock Show & Rodeo -nimistä tapahtumaa, jonkinlaiset karjamarkkinat ne kai on: http://www.fwssr.com/. Tänään illalla olisi näemmä ohjelmassa muunmuassa "Celebrity Goat Milking Contest followed by Goat Creative Costume Contest". Pitäsköhän mennä?



Inkkareita...



Länkkäreitä...



Zorron kavereita...



Minihevosia...



Rumia univormuja..



Paljetteja...



Kristittyjä...



Kukkahattutätejä...



Vankkureita...



Lehmiä...



Lehmityttöjä...



Kaikenmaailman missejä...



Hassuuksia...



Roolileikkijöitä...



Maahan hevonpaskaan pudonnut huilu...



Tuulen viemää-meininkiä...



Vanhoja miehiä...



Solttupoikia...



...isoilla tykeillä...



teema-asuja...



Outoja teinejä...



Univormuja...



Kapitalismia...



Pocahontas...



Leukahihnoja nenässä...



Ja tv:n kokoinen haitari. Tuubaa.

Meillä tosin on ajatuksena tänään mennä paikkaan nimeltä Billy Bob's Texas. Se on "Worlds Largest Honky-Tonk", eli jonkinlainen yökerho-tanssilava-rodeoareena. Tänään artistina joku kantriheppu nimeltä Neal McCoy. Toivottavasti laulaa naisista, viinasta ja jumalasta. (Koska meidän mielestämme kantribiisit voittavat korniudessaan jopa suomi-rekkamies-iskelmät.)

Yeeeeeeeee-haaaw!

Yeeeee-haw!

Amerikassa kaikki on suurta. Mutta Teksasissa kaikki on vielä suurempaa. Naurettavin automme tähän astisista, tai ainakin näyttävin, on Hummer H3. No, ainakin matkalaukkumme mahtuivat.

Asustamme siis muutaman päivän Dallasin lähellä Fort Worthissä, jossa on kävelyyn soveltuva keskusta. Toisin kuin muualla. Tosin tämäkin keskusta oli parissa tunnissa nähty ihan kokonaan. Alle kymmenen kauppaa ja ruokapaikkoja. Sitten muuttuu parkkihalleiksi ja toimistorakennuksiksi. Keskusta on muutaman korttelin kokoinen. On huvittavaa, jos tämä on "most pedestrian-friendly city" alueella. Mitähän muualla on?

Matkalla lentokentältä näkyi keskellä ei-mitään, pohjanmaalaisen lättänässä ja tyhjässä maisemassa, matkan aikana 10 kirkkoa (siis motarin varressa!) ja varmaankin kolmisenkymmentä erilaista pikaruokapaikkaa.

Hotellihuone on mahtava. Erillinen olkkari, jossa iso pöytä ja tavallaan "keittiö", eli isohko jääkaappi, ja mikro, sohva ja telkkari. Sitten makkarissa on toinen telkkari ja kylppäri. Hassua on, että lavuaari on makuuhuoneen puolella, eikä vessassa. Sillä tavalla se kai täällä ymmärtääkseni on isojen asuntojen isossa makuuhuoneissakin. Me jaksoimme skarpata kymmeneen saakka illalla, ja heräsimme ihan normaaliin aikaan kahdeksan jälkeen. Jee!

"Back to the USSR" ... eiku.

Joulunpyhät sujuivat Tampereella ja Oulussa sukuloiden. Joulupukki oli ollut viisas ja ei kantanut meille kamalasti lahjoja. Sami sai lompakon ja taskumatin, sekä kipakan potkun persuuksille Crunch-kuntoklubin suuntaan. Lillille pukki toi ihanan kirjan graafisn suunnittelun historiasta sekä vetoketjullisen kassin jumppakamojen kantamiseen.

Kuntokuuri tuleekin tarpeeseen laatikoiden, kinkun ja etenkin suklaan jäljiltä.

Kotona Tampereella alkaakin tätä kirjoitettaessa näyttää melko tyhjältä – jäljellä on enää muutama tuoli ja pieni pöytä, sekä patja lattialla. "Kodin viihdekeskus", joka vielä sohvan olemassaolon aikaan sisälsi kaksi tuolia vierekkäin, jonka päällä läppäri-tv sekä ruokailutilaa, on nyt siirtynyt makkarin lattialle.

Kuvassa viimeisen neljän yön makuusija sekä päiväsaikainen sohvankorvike.

Oi maamme Suomi!

Tänään illalla on lähtö. Tänään olisi vielä tarkoitus hoitaa viimehetken ostoksia, pyykit ja tiskata ja muutenkin siivoilla, ettei takaisin tullessa löytyisi mitään valtaisia homehaisuylläreitä. Mukaan ei pakata juuri muuta kuin joululahjat ja muut ostokset. Ostoksia on paljon, jos tänään tulee paketteja postissa, niinkuin toivomme. Ja viedä landlady Sandylle lahjakori. Ja pyytää tuomaan posteja välillä sisälle. Mun raukka pieni viherkasvini on nyt vielä suuri mysteeri. Ehkä se nyt sitten jää oman onnensa nojaan. Raukkaparka.

Macysin ikkunoissa oli oikeita koiran- ja kissanpentuja! Se oli osa paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen kampanjaa, jossa keräsivät toiminnalleen rahaa. Se, että oliko perusideana "eläin on huono lahja" vai "tule hakemaan meiltä söpö olento lahjapakettiin" jäi epäselväksi. Mutta hirmu söpöjä olivat kyllä.


Lennämme jälleen Lufthansalla. Tällä kertaa menemme check-iniin aikaisin, jotta saamme ainakin tälle pitkälle pätkälle mukavat paikat. Tällaisella konemallilla meistä kumpikaan ei ole vielä lentänyt. Ja samaan tapaan kuin tulomatkalla, myös tässä on jokaiselle matkustajalle oma näyttö selkänojassa, josta oman valintansa mukaan katsella elokuvia.

Kooza!

Käytiin sitten sirkuksessa. Eikä missä tahansa sirkuksessa, vaan Cirque du Soleilin Koozassa. Katso viralliset sivut.

Oli kyllä todella mahtava. Puvustus, musiikki, esitykset... kaikki oli todella hauskaa, hämmästyttävää ja taianomaista. Uskomattomia olivat myös virvokkeiden hinnat. Ja popcornien suolaisuus.

Ja se, kuinka pitkä matka AT&T-parkista on korkokengissä kävellen kotiin.

Joulu tulee – oletko valmis!?

Minä en. Viimeinen viikko tuli aivan puskista. Nyt onkin aika kulunut joululahjojen ja muiden tuomisten metsästämiseen. Monta pakettia olisi postissa tulossa, jännää onkin, että kuinka ehtii.

Kiva kyllä tulla Suomeen jouluksi. Toivokaamme lunta.