Thursday, March 5, 2009

Suomi sinivalkoinen...

Hey all you foreigners always reading my blog for the pics... I've got something for you, too this time! Just follow the cursive text.


...tai oikeastaan harmaa-musta. Se on jännä, miten sellaisena harmaana talvisena päivänä kaikki asiat näyttää mustaharmaalta kaksivärikuvalta. Pilvinen taivas ja lumi näyttää samanväriseltä ja siinä valossa kaikki muu näkyy mustana siluettina. Ennen sellaiset päivät sai kaiken näyttämään ankealta ja masentavalta, nyt se tuntui eksoottiselta ja ah-niin-slaavilaisen melankoliselta!

Tämän postauksen kuvat ovat osin vanhoja, osin uusia. Ihan vaan siksi, että tulin ottaneeksi vähän kuvia ja yllättävän moni on täällä päässä kysellyt, miltä siellä näyttää ja näytä kuvia.

Siksipä, kansainvälisen yleisön takia tälle postaukselle, lisään kuvatekstit myös enkuksi. Sisältö ei ole sama, joten käännösvirheitä on turha etsiä...



Pyhäjärven jäällä Hatanpäälle päin. Aurinko pilkotti hetken verran.
Walking on ice on the lake, caught a glimpse of the sun. Pics enlarge by clicking.



Pyntsällä lenkillä. Olin vaan unohtanut, että talvella on liukasta ja höntti pakkanen ottaa keuhkoon. Pöh. No, olipahan tekosyy pysähdellä ottaan kuveja.

One of my favourite spots to go walking/jogging in Tampere. It's a recreation area on a sandy hill with smaller paths and roads like these to admire the view of the lakes. 5 mins from my parent's place downtown.




Pyhis ja Baukkarin kyltti.
The view.



Se kaksivärisyys, mistä puhuin. Löydätkö hiihtelijän? Missä Jallu luuraa?
The midday sun behind the clouds makes everything two-toned: grey and black. See the skier?



Huurteisia puita muutama vuosi sitten.
Frosty trees.



Matka on pitkä ja suomalaiset tiet kapeita.
Finnish highways felt tiny after the multiple lanes here. If the midday light makes everything black&white, winter dusk makes everything blue. We call it the blue moment.



Vauhtiotoksia kyllästyneen kartturin toimesta.
There was also trees everywhere. And finding a restroom on a Sunday was surprisingly difficult. Not to mention finding food.



Sorsia jäällä. Samalla jäällä, jossa pariasataa metriä aikaisemmin vielä ihmiset käveli. No huhhuh.

Ducks on ice. It was melting because of a current. Felt like a sign of spring to me.

Ja koska tää postaus tulee olemaan turisti-info, laitan vanhoja kuvia lisäksi:
The following photos are older, and included because of I want to show off the wintery goodness some more:





Frosty blue moment. No Photoshop here. (Photo by Sami)



Frosty the bluesman. (Photo by Sami)



River up north wintertime. (Photo by Sami)



Fir trees in Lappland during sunset or sunrise, not sure. (Photo by Sami)



Bus stop (on left) and sunset. Temp about -22 degrees Fahrenheit. (Photo by Sami)



A church (and my favourite apartment building) in Tampere. (Photo by Sami)


Early spring play time. Poor kids have to dig through ice to get some sand out of the sand box! Balaclavas and jumpsuits are the hottest thing in toddler fashion! Grampa showing a bad example by not wearing a hat.



Simple joys of winter: outdoor skating rinks provided by the city: and a rare treat of no hockey-playing kids to disturb the peace!



After sledding, skating and other frolicking, it's time for hot chocolate. With peppermint schnapps or not.



And to show that we have a bay too. And cranes. And ugly condos. Just like Oakland. This pic is from September.




And a bonus for Chels, who couldn't imagine me with long hair. Well, there you go. Long hair. It was longer at some point, but this is the only decent photo I could find of that era.

Oi niitä aikoja: hennattu tukka, tweedhousuja UFFilta, punainen vakosamettitakki ja oranssit Dr. Martensit. Ainoa asia, jota tuolta ajalta kaipaan, on vyötärö.

Thursday, February 26, 2009

Maahanmuuttovirastosta, päivää!

Sain sähköisen kirjeen The U.S. Citizenship and Immigration Serviceltä, USCIS, eli uskiksilta. Kirjeiden sisältö kuuluu näin:


Feb 23
Application Type: I765 , APPLICATION FOR EMPLOYMENT AUTHORIZATION
Current Status: Approval notice sent.
On February 25, 2009, we mailed you a notice that we have approved this I765 APPLICATION FOR EMPLOYMENT AUTHORIZATION. Please follow any instructions on the notice.



Feb 26
Application Type: I765 , APPLICATION FOR EMPLOYMENT AUTHORIZATION
Current Status: Card production ordered.
On February 22, 2009, we ordered production of your new card. Please allow 30 days for your card to be mailed to you. If we need something from you we will contact you.

Sincerely,
The U.S. Citizenship and Immigration Services (USCIS)

Joteski sööttiä, että virasto allekirjoittaa, että "ystävällisesti sinun". Oiskohan hauskempaa saada Kelalta postia, jos se olisi allekirjoitettu noin kohteliaasti? Käytännössä tämä siis meinaa, että kuukauden päästä voisin aloittaa työt. Kortin valmistuksessa kesti vähemmän aikaa kuin oli arvioitu, sen piti tulla vasta toukokuun lopulla. Tosin ei liiemmin vaikuta, olen lupautunut BAWTissa olemaan toukokuun loppuun, ja haluan siitä pitää kiinni.

Mutta koska se on vaan osa-aikaista, nyt voin vastaanottaa urakkahommia. Teen parhaillaan websaittiprojektia, josta saan ihan rahaakin, ja kunhan saan tuon kortin, rahat saan sit tilille. Tai shekkinä varmaan. Jeeeee! Rahaa!

Ainoa miinus on nyt tietty se, että töitä on vähän nihkeesti. Aiemmin Craigslistillä oli San Franciscon alueelle graafikoille työpaikkailmoituksia monta sivua päivässä, satoja ilmoituksia. Nyt niitä on kymmenisen per päivä. Lamalamalaamapaita soikoon.

No, onneks mää oon NIIN hyvä.

Hah.

Sunday, February 15, 2009

Yö vai päivä?

Tultiin yöllä kentälle, mentiin taksilla hotlalle, burgerille, suihkuun ja nukkuun. Aamulla herättiin kymmeneltä. jesh, täähän menee hyvin. Tai niin ajattelin.

Sit seuraavana iltana tapaamaan kavereita, kuokkimaan häihin ja sitten baariin, neljäänhän siinä sit meni, ja valvottiin viel pidempään hotlalla. Lopulta menin hotla-aamupalalle puol ysiltä, ja sit nukkuun. Kello oli soittamassa varttii vailla 12, ei mitään muistikuvaa, että se olis soinu. Herättiin klo 18 illalla. Pahoittelut ihmisille, joita meidän piti sunnuntaina tavata...

Lähdettiin syömään, lähin paikka, joka tuli mieleen oli La Famiglia. Pasta "Mama's Meatballs" maistui ihan Blå Bandin pussiminestronekeitolle tai laitoskeittiön italianpadalle, saimme sen ilmaiseksi, kun siitä annoksesta oli syöty haarukallinen... Koitimme taistella väsymystä vastaa lähtemällä kävelylle. Tuntuu kyllä pikkupakkanenkin ihan sairaan kylmälle! Jalat ja kädet ihan tunnottomat lyhyen kävelyn jälkeen, vaikka oli talvitakit ja pipot ja hanskat.

Kituutettiin hereillä iltakymmeneen, ja sit nukkumaan taas. Tänään heräsinkin sit 03:30. Jesh. Nyt kitkutan minibaarin voimin ja koitan oottaa, että aamupala alkais klo 07.00.

Enää puoli tuntia!

Vaikeetahan tästä tekee sen, että kropan mielestä nyt ois illallisaika. Siihen ei myslipatukat paljoa auta.

Saturday, February 14, 2009

Metallinpaljastimen nupit kaakkoon!

Saavuttiin ystävänpäivän aattona Suomeen. Lennossa ei raportoitavaa, ruoka pahaa, konemalli kiva, jossa omat skriinit ja vessat alakerrassa, saksalaiset turvatarkastajat edelleen turhantarkkoja, aina joutuu kopeloitavaksi, vaikka ei ois sen kummempaa metallia mukana kuin farkunnapit ja kaarituet rintsikoissa. Tällä kertaa joutui kaivamaan esiin taskun sisällöt, kun sattui olemaan taskussa kuitti, jossa oli NIITTI. Siis ajatelkaa, millainen turvariski on nitojanniitti. Kyllä se jo murha-aseesta käy... huokaus.

Joteski se saksankielinen murahtelu, ja hyvin hyvin yksityiskohtainen hipeltely ärsyttää aina. Tällä kertaa ei sentäs tutkinut rintaliivien sisäpuolta tai varpaanvälejä...

Mutta täällä siis ollaan! Tänään ystävänpäivänä ollaan Helsingissä, maanantaina Tampereelle, torstaina Ouluun ja sunnuntaina takas Tampereelle. Seuraava viikko vähän auki, Tre-Hki -akseleilla kummiskin, ja sit 1.3. lento takas.

Ken tahtoo tavata, soittele. Varsinkin lounastreffiaikoja tarjolla!

Lumikenkäni on sulaa laavaa



Mun pikainen koostis kamerapuhelimella kuvastusta videomatskusta. Parempi/pidempi versio tulossa.

Osallistuin Bay Area Wilderness Trainingin harjoittelijana ilmaiseksi niiden koulutukseen. Ajettiin vuorille, lähelle Lake Tahoeta lumikenkäilemään kansallispuistoon. Ilma oli ihana, lumi puhdasta ja pehmeää, aurinko paistoi ja keli nollassa. Siksipä huvitti, kun kaikki muut laittoi käsineisiin sellaisia kemiallisia lämmitinpusseja, joita puristellaan, ja sit ne lämmittää. Mulla oli hiki. Ja naama palo auringossa. Vaikka oli suojakertoimet.

Mua pitivät hassuna, kun kysyin, että voinko ottaa metallisen juomapullon mukaan, että jäätyykö se suuhun kii... muistikuvissa se, kuinka Suomessa partioreissuilla kiellettiin pitämästä metallista Maglitea suussa, kun se jäis kii.

Oli kyl kiva reissu.

Lumikenkäily on hauska laji, helppoa kuin käveleminen, mutta pystyy liikkuun hangessa yhtä helposti kuin suksilla, ja ei tarvi pysyä ladulla/polulla.
Vois olla kiva kokeilla uusiksikin.

Sunday, February 1, 2009

Mahtikulhosunnuntai!



Eli Superbowl Sunday. Ollaan menossa Mikolle, Hannalle (ja Luukakselle ja Maikillekin) katsomaan ameriikkalaista jalkapalloa. Läsnä myös Skaffarit. Ei mitään hajua, ketkä pelaa, mitkä on säännöt jne. mutta aiotaan syödä siipiä ja perunasalaattia ja nachoja ja salsaa. Ja mahtavia jalkapallo-cupcakeseja. Ja syöminenhän on tärkeintä. EI se urheilu.

Singaporelaisen Jessien mukaan on aika jännää katsella urheilua suomalaisten kanssa, koska kaikki vaan istuu hiljaa. Tosin se saattoi johtua siitä, että meistä kukaan ei oikein ymmärtänyt sääntöjä, ja "mitä tapahtu?" oli yleisin lausahdus.

Kommentit: Jennifer Hudsonin Star Spangled Banner oli lähes tunnistamattomiin muokattu. Aikamoista kikkailua ja viibbraatttooooaaaaa. Väliajalla lauloi Bruce Springsteen. Ei vetänyt Born in the USA:ta ees.

Jännittävämpi peli se oli kuin viime vuonna, nyt esmes oltiin yhden nykäyksen päässä Arizonan maalista, mutta ne päätti heittää pallon, ja sit vastustajatyyppi Pittsburgista nappas sen ja juoksi KOKO KENTÄN LÄPI ja teki touchdownin. Ja viime minuuteilla Arizonalaisten pulska puolustaja juoksi pitkän matkan pallon kanssa ja teki maalin. Ja sai sen jälkeen happinaamarista happee, ja teki kuolemaa. Onhan se juokseminen rankkaa. Tolleen urheilijalle. Muuten kyseinen peli oli taas sitä samaa: alotusasento, joku saa pallon, juoksee kaks metriä, taklataan. Peli poikki. Takas alotusasentoon ja uudelleen. Ja uudelleen. Ja uudelleen.


Kuva: Animal Planet


Onneksi Animal Planetilta tuli samaan aikaan Puppy Bowl! Se on Superbowlin varjotapahtuma, jossa pienet koiranpennut "pelaa" jalkapalloa.

Puppybowl V

Ensimmäiset pennut esittelyssä

Papukaija laulaa kansallishymnin

Väliaikaohjelma Kitty Halftime Show

http://animal.discovery.com/tv/puppy-bowl/

Wednesday, January 28, 2009

Arkipäivän iloja...


...ovat pienet asiat, jotka hymyilyttävät. Tässä tavaratalon ikkuna, jossa oli hääteema. Paljaan hehkulampun päälle oli ripustettu kuoharilaseja. Se kimmelsi kuin kristallikruunu.

Huomasin tänään Bart-metrossa nerokkaan mainoskampanjan. Tunnelin seinään oli rakennettu pitkä mainostaulu, jossa oli sarja kuvia. Kun sen ohi meni vauhdilla metrolla, ruudut muuttuivat animaatioksi. Nerokasta! Animaatio oli simppeli, mutta yllättävän hyvin pystyi lukemaan sloganin ja logonkin. 'More color into your life - Toshiba'.

Yksi joka aamu naurattavista jutuista on työmatkan varrella oleva suttuinen neonvalokyltti, joka mainostaa kultahampaidenlaittoa. More bling for your dough. Empätiijä, jos suuhuni asennuttaisin jotain, en tekisi sitä thaihierontapaikan näköisessä paikassa...