Thursday, November 17, 2011

Diashow! Valot pois!

On aika käydä läpi lomakuvia. Onneksi niitä on aika vähän. Kotivideot sitten katsotaan seuraavalla kertaa. Tiivistäen voisi sanoa, että kyseessä oli Paras Loma Ikinä. Reippailua ja rentoilua. Kajakki, patikointia, joogaa ja uiskentelua – ja kolme luettua kirjaa. Mansikkamargaritoja. Gourmetruokaa niin paljon kuin jaksoi syödä. Valtavia sademetsähyönteisiä niin hyvässä (latasen kokoisia perhosia) kuin pahassa (rukoilijasirkkoja ja lautasen kokoisia yöperhosia). 

Menossa mukana:

Sami "Movemberviiksi" Keinänen

Lilli "kaksi purkkia aurinkorasvaa ei riittänyt" Keinänen
 Paikka ja aika:
Hotelli Garza Blanca, eteläpuolella Puerto Vallartassa,
Meksikossa, marraskuu 2011.
Näkymä parvekkeelta.


Näkymä hotellin aulasta, etualalla uima-allas, takana meri.

Aulan näkymää ihastelemassa
Liskot aamupalapöydästä nähtynä

Sunnuntain reissu kavereiden kanssa veneillen:
Uusien kavereiden kanssa nestepitoisella lounaalla

Meidän kalastusvene, Barbara

Meidän vene vs hienompi jahti, uimarannalla, jonne pääsi vain veneellä

Siristelyä rannalla – lasit tippu mereen. Onneksi ne oli halvat. 

Ihanat nartut rannalla. (ks. typyn uikkarien teksti)

Ne laitto meitin snorklaamaan pelastusliivien kanssa. Aika dorkaa. 

Purseri perkaa meidän nappaamaa kalaa. Bonito. 

Hei muistatteko sen teeveesarjan "Snorkkelit"? Tuli vaan mieleen. 

Me löydettiin Nemo. 

Omaa reissailua:
Viidakko edessä. Yli 30 astetta. Hikinen taival.

Viidakkoravintolassa reippailun jälkeen

Kajakoidessa kuulemma selviää, mikä on parisuhteen tilanne. Tämän kuvan nähtyäni tajusin, miksi se tuntui niin rankalta! Tyyppi vaan kuvas ku vaimoraukka pakertaa koukistajat hellinä! (vitsi.)

Vesitaksilla maailmaa paossa Yelapassa:

Taivaalla pörräsi mies liitovarjolla, ja selkärepulla, jossa oli iso moottoroitu ropelli. 

Garza Blanca, eli valkoinen haikara. 

Yelapan veneet

Yelapaan pääsee vain veneellä. Siellä oli paljon koiria, muutama ravintola ja wifi. Mitä sitä muuta ihminen tarvitsee... Muutetaan sitten sinne seuraavaksi? 

Matkalla nähtiin ihan ehta merirosvopurjelaiva. Jossa oli kyllä moottori perässä. Se oli joku sellainen iltaohjelma turisteille.

Mr. Movember viiksineen vesitaksissa.

Vesitaksi tarjoaa "erikoismatkoja ja snorkkelointia"

Koko reissun pointti? Stressiloma ja hyvää syntymäpäivää Samisamsteri!


Samin synttäreitä juhlittiin monena päivänä. Ennen matkaa (Movemberin kunniaksi) annoin käsintehdyn partasaippuan ja sellaisen partasudin. Tiistaina hämmennystä herätti aamulla ovelle tuotu suklaakakku jossa luki Feliz Cumpleanos. Se pötkö oli varmasti 200% suklaata. Melko jäykkää. Taustalla mun suosikkipaikka – parvekkeen oma riippumatto. 


Sunday, October 16, 2011

Leffalokaatio

Lainattiin kämppää taas leffan kuvauksiin. Tällä kertaa joku kuoli meidän makkarissa. Jännittävää.


Thursday, October 6, 2011

Ehkä paras käyttötarkoitus lehmänaivoille on...

...kettukarkkien ja jelloshottien lisäksi, siis, tämä askarteluohje. Tee-se-itse huonetuoksu. Ilman ikäviä lisäaineita, joita kaupan hajukuusissa on. Joista tulee päänsärky.

Ohje täältä:
http://tipnut.com/homemade-smelly-jelly-recipes/

Hyvin simppeliä:

  • gelatiinia
  • eteerisiä öljyjä
  • suolaa
  • sieviä kannellisia lasipurkkeja. 
Olen aikaisemminkin tehnyt vastaavia, jossa laitettiin vodkaa ja vettä ja elintarvikeväriä pulloihin, ja sitten grillitikkuja sellaiseksi reed diffuseriksi. Se homehtui eikä tuoksunut kovin pitkään. 

Ehkä jelly toimisi paremmin? 

Toisissa resepteissä suolan sijaan laitettiin vodkaakin. 

Palaan asiaan, jos koskaan saan aikaiseksi askarrella näitä. 

Wednesday, October 5, 2011

Sormukset sormeen ja oon, matkalla Meksikoon ♫

Se on virallista. Keinäset lähtee "ihan oikealle" lomalle. Ihan oikealle siinä mielessä, että se täyttää nämä kriteerit:
  • Se ei ole sairaslomailua kotona
  • Se ei ole pidennetty viikonloppu jonnekin lähelle
  • Se ei sisällä sukulointia
  • Se ei sisällä konferensseja, palavereja tai sisällä työaikaa (harkitsen läppärin jättämistä kotiin)
Suomessa käyminen on tietysti kivaa, mutta omalla tavallaan raskasta, ja hektistä. Burning Man oli lähinnä oikeaa lomaa, se oli viime kesänä. Se oli yllättävän rentouttava kokemus niinkin rankaksi reissuksi. Sitä ennen edellinen loma onkin sitten se Havaijinreissu 2008 muistaakseni? Tai no olihan se roadtrip Siirin, Vuokon ja Jannen kanssa 2009.

Viikko vuodessa ja pari kolmen päivän viikonloppua. On nämä hulluja nämä amerikkalaiset. Tahdon sen kuukauden kesäloman ja parin viikon talviloman! Ja jotkut jättää lomansakin pitämättä ja lähtee eläkkeelle pari vuotta etukäteen...

Mutta niin, tämän vuoden reissu.

Meitä kutsuu nyt Meksiko! Pitkällisen tutkimustyön lopputuloksena (tunnette mut), päädyimme ympäristöystävälliseen hotelliin Meksikon Tyynenmeren puoleisella rannalla, kaupungissa nimeltä Puerto Vallarta.

http://visitpuertovallarta.com/

Se on sellainen koloniaalinen vanhakaupunki, mukulakiviä ja takorautaa ja valkoiseksi kalkittuja rakennuksia. Se on ihan oikea kaupunki, jossa asuu ihan oikeita ihmisiä – en ole suuri lomakylien fani. Se on kaupunkina sellainen rikkaiden leikkikenttä, taidegallerioita ja hienoja ravintoloita ja huvijahteja. Meksikon Monaco, tosin ilman kasinoa. Se, mitä me siellä tehdään niiden joukossa, on tietysti hyvä kysymys!

(C) Daviniaa / Flickr



(C) Mutbka / Flickr


Mutta rantabulevardi, nimeltään Malecon, löytyy.



Ja sillon kun ollaan siellä, kaupungissa on gourmetruokafestivaalit! Ou jeeeee! Ehkä vähän pakko mennä.


Muuten ei ole suuria suunnitelmia. Tällä puolella ei ole historiallisesti merkittäviä raunioita, Mayaintiaanit tykkäsi asua Atlantin puolella.

Syödä, uida ja levätä. Kuulostaa lomalta.

http://www.garzablancaresort.com/


lekoilua riippumatossa? kyllä, kiitos. 


Huoneessa on merinäköala, saapa nähdä onko se näin hyvä. Parveke ainakin pitäisi kuvauksen mukaan olla. 


Huoneessa on ainakin kahden Keinäsen kokoinen amme, jossa on sellaset porejutut. Aika öky. 



Hotelli on resortiksi aika pieni. Mikä on hyvä asia. Katseltiin myös sellasia megaresortteja, joissa on 26 ravintolaa ja 10 uima-allasta. Määhän olisin eksyksissä koko ajan!  


Hotla on myös kylpylä-spa, joten sieltä varmaan voisi itselleen lahjaksi ostaa hierontaa ja sellaista. 


Otettiin all inclusive paketti. Ruuat sisältyy hintaan. Se pakettihinta oli tosi edullinen. Varsinkin kun tää paikka vaikuttaa aika luksukselta. Mut paljon kökömmät Holiday Innit oli samassa hinnassa. Tai sit se oli vaan hyvä diili, mikä löytyi. 

Aamupala ja lounas on ainakin kiva olla hotlalla. Ja ainahan sitä voi karata sitten kaupungille syömään, jos alkaa tökkiä hotellin ruuat. Se hotellin ravintola on mukana siinä gourmetfesteissä, ja on kai aika fiini. En itseasiassa tiedä, onko aamupalat ja muut sitten sitä tasoa vai ei.  Mutta toivottavasti muutakin kuin breakfast burritoja. Samille varmaan maistuis, mutta mulle ei kyl uppoo meksikolainen ruoka 7 pvää putkeen! 


Oon aina halunnut infinitypooliin, siis tollasen, joka näyttää, niinku se ei loppuis ikinä, vaan jatkuu suoraan tonne mereen... 

Reissu osuu Samin synttäreiden aikaan marraskuun alkuun. 
Täällä on silloin varmaan jo aika sateista ja kylmää, joten pikkuinen pakomatka arjesta tekee hyvää. 

Myöhemmin talvella ollaankin menossa sitten taas mökkiviikonloppuja viettämään vuorille. 

Monday, October 3, 2011

Ha-ha-Halloween!


Tämän kuun lopussa on yksi ämörikan hauskimmista juhlapyhistä. Siihen ei sisälly uskontoa, politiikkaa tai hirmuisia ihmismassoja tuhannen kännissä. Siksi se on hauska juhla. Meidän kaikki halloweenit on menneet aika tylsästi, ei olla tehty mitään erityistä. Joten tänä vuonna päätin kääntää Keinäsveneen kokan kohti kekrikekkereitä!  '

Kutsun suunnitteluhan on tärkein osa. 
Ajatuksena oli pitää juhlat simppelinä. Omat pullot ja naksut mukaan. Ajatuksena oli olla häsläämättä liikaa. Naamiaisissa on riittävästi pohtimista. 



Mutta sitten eksyin Martha Stewartin sivuille. Ja PAKKO mun on tehdä tällaiset kurpitsat pöytäkoristeeksi! Sami osti eilen juhlatarvikekaupan muovihammasosaston mulle tyhjäksi (eli neljät hampaat...), ja kurpitsoja olin muutenkin ostamassa. Ainoa muu koristelu on kangas, jota tilasin netistä alelaarista muutamalla dollarilla jaardi. Pöytäliinoiksi.

Ja hei, kellä muulla on oranssi olohuone ja "kirjastohuone", jossa on vanhoja valokuvia ja luurankosiluetteja katossa? 

Ks. Samin synttäripostaus alla, ja koristeethan on olleet paikoillaan kaksi vuotta... 


Huh. Nyt on sitten juhlat juhlittu, Sami 30-vuotias ja kämppä täynnä tyhjiä ja täysiä pulloja. Ja juustoa. Ja koristeet on varmasti paikoillaan ens vuoteen asti! Koko talo on täynnä kimmeltäviä tähtiä, ja niitä on joka sukan pohjassa... mutta piñatan hakkaus oli kyl hauskaa ja sen sotkun arvoista...




Friday, September 30, 2011

Typografiatuokio

Inspis voi tulla mistä tahansa. Ravintolan kohokirjaimista tuli inspis leffajulisteeseen. Kiva perjantai, pari palaveria, eka kotona, toinen asiakkaan luona. Jonka jälkeen päätin nauttia hetken auringosta ja lämmöstä... kesä on saapunut, ja on ollut liian kiire töiden kanssa nauttiakseni siitä.

Siispä perjantain kunniaksi en tee hetkeen töitä! Jee!


Wednesday, September 28, 2011

Teinimutanttininjakilppari

Sukuvika, kun ei suksi luista. Kävin noin kuukausi sitten lääkärillä, ja kuten täällä tapana on, asiat käydään läpi hyvin yksityiskohtaisesti.

Onko suvussa sydän- ja verisuonitauteja? 
On, todellakin on. Se on kansantauti. 

Syöpää?
On. 

Diabetesta? 
On. 

Alkoholiongelmia tai mielenterveysongelmia?
On. 

Halvauksia?
On, ja laita vaan sinne ruksi kaikkeen, mulla on iso suku. 

No oikei, joo. Mitäs kilpirauhasvaivat?
Enpä muuten tiedä suvussa ketään...hmm. En osaa sanoa, voipi olla. 

Otettiin siis perustestit, ja mulla oli epäilys siitä, mikä voisi olla pielessä. Lääkärit ei vaan tykkää, kun niille sanoo, että epäilen, että tämä mussa on vikana. Ne haluaa itse keksiä sen. Vähän niinkuin pasianssia pelatessa, ei kukaan halua kuulla olan yli, että hei toi menis tohon.

No, oli kuitenkin vaikea sitten olla olematta vahingoniloinen, ja tulipa sitten huudahdettua puhelimeen, että "mä ARVASIN!", kun lääkäri viikkoa myöhemmin soitti, ja ilmoitti, että kilpirauhasarvot ovat korkealla. Ne mitattavat TSH-arvot on korkealla, kun kilpirauhanen toimii laiskasti ja matalat arvot taas kertoo ylivilkkaasta kilpparista.

No, hoito on se, että sitä hormonia, jota kilpirauhanen tuottaisi, syödään sitten pillerimuodossa. Mutta koska tapanani on ylianalysoida kaikki ja tutkia ja pohtia kaikki mahdolliset näkökulmat, en ole vieläkän aloittanut lääkitystä. Niistä pillereistä kun on monta kantaa.

Toisen kannan mielestä, tämä on lääkärien mielipide, ainoa oikea lääke on synteettinen T4-hormoni. Jota valmistaa sattumalta isot lääkefirmat jotka vie lääkäreitä Havaijille joka vuosi.

Toinen näkökanta on ehdottomasti luonnollisen kilpirauhaslääkkeen kannalla, joka valmistetaan possujen kilpirauhasista. Ja kuten ihmisen oma kilpirauhanenkin, tuottaa sekä T4 että T3 hormoneja. Ihmisen kroppa muuntaa T4:sen T3-muotoon, ja T3:n käyttää suoraan. Lääkärit ei tykkää tästä T3 ja T4 lääkkeestä, mutta en ole vielä saanut mitään järkevää syytä siihen, miksi. Väittävät, että tämä lääke, nimeltään Armour, on vanhanaikainen. No joo, onhan sitä possu-uutetta käytetty monta sataa vuotta, mutta nykyinen valmistetaan ihan samalla teollisella/kliinisellä lailla labrassa kuin se synteettinenkin. Väittävät myös, että hormonien määrä olisi vaihteleva eri erien välillä. Mutta tutkimuksissa, kaikilla kilpparilääkkeillä, niin synteettisillä kuin tavallisillakin, on ollut ongelmia tämän asian kanssa. Synteettisillä itseasiassa enemmän.

Ja mulla oli itsellä aluksi vielä kolmas näkemys, että voisin jotenkin potkaista sen laiskan kilpparin käyntiin syömällä vitamiineja, joista myös oli vakavat puutostilat. Olen nyt syönyt niitä vitamiineja joka päivä, lääkäri määräsi 2500 mu:ta D-vitamiinia muun muassa. Voin myös itse tilata itselleni verikokeet, jos haluan tässä välissä testata, onko vitamiinikuurilla ollut hyötyä.

Sitten on sellainen ituhippinäkemys, jossa syödään merilevää ja homeopatioidaan ongelmat pois. Yksi tuttu tekee näin, mutta ei se ainakaan vaikuta kovin hyvinvoivalta, joten skippaan sen vaihtoehdon.

Mulla on sitä synteettistä lääkettä tuolla purkillinen jääkaapissa, jota pitäisi alkaa syömään. Kaippa sitä voisi nyt kokeilla, sen korvaa vakuutuskin, kun se on sellainen kopiolääke. Jota molemmat kirjat sanoo, että on huono, ja että pitää varoa, ettei apteekki anna ihan mitä vaan lääkettä. Ymmärtääkseni jokainen lääkemerkki on tasalaatuista purkista toiseen, mutta niitä merkkejä ei voi päikseen vaihtaa. Ja täällä siis apteekista saan sellaisen oranssin purkin, johon ne on annostelleet jostain isosta laarista lääkkeet, se ei siis tule lääkefirman pakkauksessa.

http://www.flickr.com/photos/macwagen/2531170178/


Se on aika yleinen sairaus, tai siis tila, se ei oikeastaan ole sairaus. 10% ämörikkalaisista on diagnosoitu, ja monen lähteen mukaan vielä isompi osa on diagnosoimatta.

Mitä se kilpirauhasen vajaatoiminta, eli hypotyreoosi sitten tekee? Väsyttää, hiukset tippuu päästä, iho kuivuu, päätä särkee, naamaa ja silmiä turvottaa ja elimistö käy hitaalla. Suurin epäilys mulla syntyi, kun olen nyt tammikuusta asti laskeskellut kaloreita ja liikkunut monta kertaa viikossa. Ja paino pysyy tismalleen samana, vaikka pitäisi ohjelman mukaan tippua pari paunaa (noin kilo) viikossa. My thyroid is making me fat.

Niin ja se, mistä kilpirauhasongelmat tulee? Sukurasite se on eniten. Sitten on pari autoimmuunisairautta, jossa kroppa hyökkää kilpirauhasta vastaan. Vitamiini- ja hivenainepuutoksista, etenkin jodin ja bromin puutostiloista, joita tosin ei kehittyneissä maissa pitäisi olla. Ja säteilystä. Kirjassa oli sellainen kysely, ja yllätyin, että se listasi sen, jos on ollut Suomessa vuonna 1986, riskitekijäksi kilpirauhasvaivoille. Se oli se Tsernobyl-vuosi. Sitten kirja listasi tekijäksi juomaveden ja hammaslääkärien fluorin. Ja kloorin, raskasmetallit ja rakettipolttoaineen, joita kaikkia löytyy kalifornian juomavedestä.

Täytyy varmaan ostaa joku vedentislain. Fluoritonta hammastahnaa ostin jo.

Kaippa tässä pitää ruveta kunnon terveyshörhöksi.

Niin, ja se sukurasite? En sitten muistanut, että mulla on lähisukulainen, jolla on kilpirauhasvaivoja. Niinkun sellanen kaukainen sukulainen kuin oma äiti.

Heh.

Ei sen lähempää.