Ongelma nro 1: BAWT:in tavaraa, jota meidän oli tarkoitus lainata, ei ollut toimistolla, vaan Oaklandissa Rogerin talon alla. Hiivimme sinne pimeässä, taskulampun kanssa, kuin rosmot. Munalukon yhdistelmä, jonka olin saanut, ei toiminut. Roger oli poissa eri osavaltiossa sukuloimassa, Chelsea joogaretriitissä. Ei siis ketään kelle soittaa. Päätimme pärjätä ilman, onneksi olin ottanut enemmän vaatteita toimiston varastosta kuin alunperin suunnittelin. Mutta lumikenkiä ei nyt sitten saatu.
GPS ei löytänyt osoitetta. Oli pimeää. Satoi lunta. Löysimme silti perille. Lassen Drivelle.
Hihihi!
Mökki oli hurmaava, vanhin osa rakennettu 60-luvulla Grandma Spharrille. Varmaan Grandpan toimesta. Vanhat lumikengät, täytettyjä eläimiä, jouluvalot, karttoja... kivan hiihtomajamaista.
Karhuntalja vaan puuttui.
Ripustettiin meidän joulusukat, ja kerättiin lahjapaketit portaikkoon. Ettei voisi "vahingossa" mennä väärälle pussille.
Mökki on sisutettu perinteisellä amerikkalaisella tavalla: itsetehtyjä puuhuonekaluja, perinteisiä tilkkutäkkejä, joissa oli karhuja ja kuusia ja hirviä ja sensellaista.
Ongelma nro 2: kaasulämmitin/takka ei toiminut. Laitettiin uuni päälle, että saatiin lämpöä, ja alakerran makkarissa oli huonosti toimiva sähkölämmitin. Löysimme myöhemmin lapun, jossa luki, että marraskuussa 2007 propaanikaasutankki oli suljettu, kun vuosihuolto oli jäänyt tekemättä. Uunin ääressä oli lämmin. Ja vessassa oli infrapunalamppu! Huvittavaa rakennustapaa oli vessa muutenkin, vaneriseinä, ei laattaa, ei lakkaa, ei mitään vesieristettä kylpyammeen ja seinän välissä. Tuntuu omituiselta. Lattialle oli levitetty muovimattoa vähän.
Seuraavana päivänä lähdettiin etsimään lisälämmittimiä. Ollaan ajateltu muutaman sähkölämmittimen ostamista muutenkin, joten nyt tuntui hyvältä hetkeltä tehdä se. Lähikylän (populaatio yllättäen yli 2000, vaikka ei näkynyt kuin pari omakotitaloa metsän keskellä) rautakauppa oli kiinni pyhinä, joten etsimme GPS:n avulla seuraavan paikan. Parinkymmenen mailin päässä iso apteekki. Sinne siis. Täkäläiset apteekit kun myyvät lähinnä sukkia ja karkkia ja vessapaperia ja siinä sivussa lääkkeitä. Kun ajettiin apteekin pihaan, nähtiin toisella puolella parkkista iso Wal-Mart. Pakkohan sinne oli mennä!
Hihitytti olla Wal-Martissa. Siellä oli sellaisia Mart-Carteja, joilla mummot ja tukevammat ihmiset voi shoppailla.
Me ostettiin sukkia, kaksi lämmitintä, ja koitin puhua Samia ympäri että se ostaisi flanellipaitoja!
Ei ostanut.
Lisäksi käytiin ruokakaupassa, josta ostettiin PPAAALJON jouluruokia, ja urheilukaupasta haettiin toppahanskat mulle ja -housut Samille.
Jouluruuaksi syötiin pihvit ja uunijuurekset. Nam!
Riisipuuroa oltiin syöty jo aamulla.
Sitten avattiin lahjoja. Osa paketeteista oli vähän luovemmin pakattu kuin toiset, sanomalehteen, teipattu laastarilla, paperikassiin maalarinteipillä...no, ajatus on tärkein.
Oltiin henkisesti valmistauduttu kahteen lahjaan per henkilö. Yllätys olikin, kun saatiin vaikka kuinka monta pakettia Suomesta! Kiitos, kaikki lahjat olivat nappivalintoja ja ihania.
Sami sai kokkiveitsen ja bambuhöyryttimen, minä sain iiihanan Coachin pikkulaukun muunmuassa. Lisäksi saatiin yöpaidat ja ihanat lämpöiset pörröiset sukat (tuli niin tarpeeseen) ja Geisha-suklaata ja kiva joulukoriste Suomesta! Kiitos!
Meidän "joulukuusi", toimimaton kaasutakka sai jouluvalot koristeeksi.
Sähkölämmittimet hurisivat ihanaa lämpöä ja suunniteltiin kivaa tekemistä loppureissuksi. Ajatuksena oli lähteä joulupäivänä laskettelemaan, ja viimeisenä päivänä Yosemiten kansallispuistoon.
Askarreltiin lumilyhtyjä pihaan. Oli ihanan jouluisaa.
Aamu valkeni ihanan lumisena. Ja mökissä oli ihmeen viileää.
Ongelma nro 3: sähköt oli poikki.
Lunta oli satanut yön aikana puolisen metriä. Siinä riitti lapioitavaa. Puut olivat pulleina ja raskaina lumesta, autotallin eessä oli melkoinen kinos.
Kaasu ei toiminut, sähköt eivät toimineet. Pimeä tulisi alkuiltapäivästä. Lunta satoi koko ajan lisää, ja lumiketjuista huolimatta etuvetoinen pikkuautomme ei välttämättä lähtisi liikkeelle kinosten takaa.
Oli pakko tehdä päätöksiä.
Päätimme siivota ja lähteä.
Isommat tiet kolattiin, mutta loskaisia ja jäisiä nekin oli. Ketjut olivat pakolliset.
Sami lapioi. (Kyl määkin lapioin!)
Näkymä "tielle" mökiltä aamulla.
Kuva Jessielle ja Miikalle: LUNTA.
Kotimatkan varrella huvittavinta ikinä. Kellahtanut pukki viinakaupan katolla.
Ihan muutaman tunnin päässä oli maisema jo ihan erilainen. On se vaan jännää. Se oli niin korkealla, että mulla oli vaikeeta kävellä, otti henkeen ja oli tosi raskasta.
Pakattiin ruuat lumeen ja muovipusseihin. Yllättäen ne oli vielä San Franciscossakin ihan lumessa. Jouduttiin heittään joitakin juttuja pois, pakkasessa oli jäätelöö aikamonta purkkia, samoin pakastepitsa ja -ranskalaisia. Tosin jos ne oli ennen vuotta 2007 ostettu, niin ehkä oli muutenkin aika.
Ja ei pelkoa, me mennään uudelleen, että mää pääsen lasketteleen!!
Kiva mökki, huono säkä lumimyskyn suhteen.
