Postista päivää.

Jotkut lukijakunnasta saattavat muistaa entisen epäonnen pakettien kanssa ($200 edestä shampoota kadonneena porttikongista), enkä voi kyllä vieläkään sanoa olevani superinnokas kuriiripalvelujen asiakas. Harmi, sillä nettikaupasta on kiva ostaa.

Ois kivaa, paitsi niinä päivinä, kun on ootellut koko päivän kotona, että se UPS:n paketti tulisi. Saitti tracking koodeineen sanoo vaan, että Out for Delivery. Ja se, milloin se setä oikeesti tulee pimputtaan ovikelloa voi olla mikä tahansa aika 9:stä aamulla 7:ään illalla. Tosi kiva kökkiä kotona ja ootella, soisko ovikello... Varsinkin, kun joskus, vaikka on ollut kotona oottelemassa kiltisti, ne on silti jättäneet lapun "et ollut kotona, koitetaans huomenna uudelleen". Kaksi kertaa koittavat tuoda, sit se lähtee takaisin lähettäjälle.

No, kun sit tän paketin kohtaloa olin ootellut aamusta iltaan (onneksi oli lounasta kaapissa),  illalla oli sitten lähdettävä puol seiskalta tapaamaan ihmisiä illallisen merkeissä. Niin eiköhän se pirun auto kurvannut seuraavassa korttelissa vastaan, jossa se tehnee mutkan ja tulee meillepäin. Mietin, josko olisin juossut sen auton kiinni, mutta ei ne voi luovuttaa pakettia käteen, ellei ole henkkaria, joka todistaisi osoitteen. Ja mulla ei oo. Kun on vaan Suomen ajokortti, eikä paikallista henkkaria.




Kiukusta kihisten sit menin illalliselle.

Kotona sit kiroilin, ettei ne ole edes lappua jättäneet, että koska yrittävät uudelleen. Kiukku kasvoi, olisikohan paketti jätetty ulos, josta sen olisi joku jo vienyt? No, onneks tarinalla oli onnellinen loppu: UPS-mies oli jättänyt sen paketin portin sisään, kotioven ulkopuolelle. Naapuri lienee summeria painanut.

Tämä on ihan hyvä ratkaisu meidän asunnossa, entisessä asunnossa tämä metodi aiheutti sydämentykytyksiä.

Loppu hyvin, kaikki hyvin, siis. Sain tilaamani teknisen urheilukerrastopaidan ja universumin mukavimmat flipflop-sandaalit. Nämä molemmat Merreliltä, jonne sain lahjakortin kiitoksena vapaaehtoistyöskentelystä BAWTilla.