I <3 My Mac

Kovinkaan monelle ei liene yllätys, että meidän perheessä tietotekniikka on pääasiassa peräisin Applen pajasta, ja että olemme molemmat melkoisia faneja. Sitä en ole tosin tunnustanut, että ajelimme Cupertinossa (kaupunki tossa lähellä) yksi viikonloppu melko kauan, ajatuksella, että "jos sattuisi näkymään Applen pääkonttori"... noloa, mutta totta.

Isoin kriisi tällä hetkellä on se, että olemme ehkä Suomessa MacWorld-messujen aikaan. Oh noes!



Uusin perheenlisäyksemme on toimistolta huostaanotettu iMac. Se on niin kaunis ja tehokas ja kirkas ja kaunis ja ISO. Koska käytämme tietokonetta myös Lost / Heroes -maratonien katseluvälineenä, on tämä paljon kivempi kuin pieni läppäri. Joka on hajoamispisteessä vanha raukkaparka.

Ei niin Mac-tietoiselle lukijakunnallemme tiedoksi, että kuvassa näkyvä vekotin on siis iMac. Se koko kone on siis tuo näyttö. Cd-asema on sivussa, kaiuttimet alareunassa ja pieni piste keskellä yläkulmassa on sisäänrakennettu webkamera. (mukana tulee ihastuttava ohjelma Photo Booth, jolla saa ottaa hassunhauskoja tai ihan tavallisiakin kuvia itsestään...)





Tyhmää on vain se, että näppäimistö on jenkkimallinen. Napit oudoissa paikoissa. Ja laitoin asetuksista päälle, että tämä toimii kuten suominäppis, mutta kun en minä muista, missä kohdissa mikäkin merkki aina on, niin tulee virhelyöntejä... miksei erikoismerkit voi olla standardinomaisesti?

Ei mulla muuta.

Kauan eläköön Steve Jobs!